Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kysely paljastaa: Tässä on tamperelaisten mielipuu – "Se on ehkä Suomen kaunein vaahtera"

Ympäristö: Yliopiston tontilla seisova vaahtera sai eniten merkintöjä, kun kaupunkilaisilta kysyttiin heidän mielipuistaan.

Tampereen yliopiston edessä oleva vaahtera on tamperelaisten mielipuu. Se keräsi eniten merkintöjä Tampereen kaupunkipuukyselyssä. Muita useita merkintöjä saaneita puita oli muun muassa Eteläpuistossa ja Sorsapuistossa, Rosendahlin rannassa sijaitseva vaahtera sekä Tahmelanrannan kynäjalava.

Tampereen kaupungin ympäristösuunnittelija Jyrki Lehtimäki ei yllättynyt vaahteran saamasta suosiosta.

– Olen pannut merkille sen kauneuden ja miten hyvä rakenne siinä on. Se on ehkä Suomen kaunein vaahtera, Lehtimäki sanoo.

– Tässä on kyse henkilökohtaisesta näkemyksestä, mutta en ole ainoa.

Vanhoista kuvista on nähtävissä, että kyseinen vaahtera on seissyt paikallaan jo silloin, kun yliopistoa rakennettiin. Lehtimäki arvioi kuvan perusteella, että vaahtera on ollut jo yliopistoa rakennettaessa ainakin 50 vuotta vanha.

Vaahtera on kummulla, mikä kertoo Lehtimäen mukaan siitä, että se on jo yliopistoa suunniteltaessa haluttu säästää. Jos vaahtera olisi istutettu jälkikäteen, maa olisi todennäköisesti tasainen.

– Tämä on leveälatvuksinen, kaunismuotoinen puu. Siinä on valtavan hyvä oksakulma, Lehtimäki kertoo.

Mitä vaakasuorempaan puun oksa rungosta kasvaa, sitä rakenteellisesti kestävämpi puu on.

– Kalevantien vaahtera on rakenteeltaan erittäin hyvä ja kestävä.

Lehtimäki kehuu myös vaahteran väritystä niin syksyisin kuin keväisin. Se on myös lehtevä ylös saakka.

– Tämä on vaahteroiden kuningatar.

Tampereen kaupunkipuulinjausta tehdään Lehtimäen mukaan siitä näkökulmasta, että puihin suhtaudutaan kunnioituksella. Puun kunto lähtee juuriston kunnosta ja juuriston kunto riippuu maaperästä. Lehtimäki arvioi, että yliopiston rakennusvaiheessa vaahteran juuristo on suojattu tai suojautunut. Se on myös saanut olla varsin rauhassa, sillä kaivaminen on juuristolle pahin vihollinen.

– Puu on sattumoisin sellaisessa paikassa, että ei ole tyveä kaivettu. Siinä on edessä pari kylttiä ja valaisinta, mutta juuristo on saanut olla kaikki nämä vuodet kohtuullisen rauhassa.

Lehtimäki muistuttaa, että puut ovat olennainen osa kaupunkikuvaa. Hänen mukaansa etenkin vanhat puut ja rakennukset muodostavat paikan hengen.

– Puut ovat rakennetussa ympäristössä ylivoimaisesti vaikuttavin viherelementti. Nurmikkoja on paljon, mutta kookas vanha puu tuo sen tunnelman.

Yliopiston edessä olevalla vaahteralla alkaa olla jo ikää. Lehtimäen mukaan vaahterat voivat hyvissä olosuhteissa kasvaa 150-vuotiaiksi tai jopa vanhemmiksi.

– Rakennetussa ympäristössä puun ikä on yleensä lyhyempi, koska sitä kaivetaan ja kiusataan. Jos me pidämme tuosta vaahterasta huolta, sillä voi olla hyvin vaikka 50 vuotta edessä tai jopa enemmän, Lehtimäki sanoo.

– Seuraan joka kevät tuota nimenomaista puuyksilöä, että kuinka hyvin latvaan muodostuu lehteä. Tuollaisen puun pituuskasvu on loppunut jo aikaa sitten.

Lehtimäki sanoo, että yliopiston vaahteran kaltaisessa puussa heikkeneminen alkaa ensin näkyä latvuston lehvästön määrässä. Jos oksia kuolee, se ei tarkoita, että puu kaadettaisiin, vaan sitä hoidetaan ja kuivuneita oksia leikataan.

– Tuollainen yksilö pidetään pystyssä ja kunnossa viimeiseen asti.