Rikosepäilyt kansanryhmää vastaan kiihottamisesta kolminkertaistuivat viime vuonna.
Poliisiammattikorkeakoulun viharikollisuutta koskevan vuosiraportin mukaan poliisi sai kansanryhmää vastaan kiihottamisesta 105 ilmoitusta, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 34.
Kaikkiaan viharikosepäilyjen määrä väheni viime vuonna edellisvuodesta. Poliisi kirjasi 899 epäiltyä viharikosta. Määrä laski kohti vuoden 2015 kasvupiikkiä edeltänyttä tasoa.
Suurin osa viime vuoden viharikosilmoituksista sisälsi etniseen tai kansalliseen taustaan kohdistuvia piirteitä, todetaan raportissa. Poliisi kirjasi tällaisia ilmoituksia yhteensä 650 kappaletta, mikä on hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Näiden tapausten yleisin rikoslaji oli pahoinpitely.
Pahoinpitelyjen ohella tilastoja paisuttavat sanalliset loukkaukset, uhkaukset ja häirinnät.
Viime vuosina muun muassa internetissä tapahtuva nöyryyttäminen, uhkailu ja solvaaminen ovat lisääntyneet ja tulleet näkyviksi ilmiöiksi, raportissa todetaan.
Etniseen tai kansalliseen taustaan liittyvistä rikosilmoituksista yhdeksässä prosentissa asianomistajana oli romanitaustainen henkilö ja näissä tapauksissa yleisin rikoslaji oli syrjintärikos.
Uskontoon tai vakaumukseen kohdistuvien viharikosepäilyjen määrä väheni eniten, 14 prosenttia, vuodesta 2018. Hieman alle puolet niistä kohdistui islaminuskoon tai muslimeihin.
Uhrin oletettuun tai todelliseen seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun kohdistuvien viharikosten yhteismäärä laski hieman. Näistä kuitenkin sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun kohdistuvat rikosepäilyt lisääntyivät. Eniten tehtiin ilmoituksia kunnianloukkauksista.
Vammaisuuteen liittyvät rikosilmoitukset vähenivät ja vajaa puolet näistä epäillyistä rikoksista oli kunnianloukkauksia.