Harrastukset: Raili Siliuksen,67, elämä on sananmukaisesti värikästä. Hänen kotinsa hehkuu värikylläisenä ja elämä on tapahtumarikasta.
Raili Siliuksen omakotitalo on kuin ilotulitus. Sisustaminen on hänen intohimonsa ja tekstiilit vaihtuvat vuodenaikojen mukaan. Sohvat, tuolit, liinat ja matot saavat emännän käsissä uudet värikkäät kuosit. Lukuisat taulut, kirjat ja isot viherkasvit lisäävät viihtyisyyttä. Kirppareitakin tekee kotiin hyviä löytöjä.
Käsityöt ovat Railin ykkösharrastus. Hänellä on aina käsillä kudin tai virkkaus.
– Viime aikoina olen innostunut virkkaamaan peitteitä, joissa on Englannin lakujen väritys. Neljäs iso peite on kohta valmis ja nyt saan leikitellä väreillä. Talvella hurahdin uudestaan makramee-solmeiluun ja niitä on joka huoneessa. Erilaisia pitsejä virkkaan aina ja tietysti neulon villasukkia, kertoo Raili, jota ystävät kehuvat nopeaksi kuin kone.
Kesällä Railin naapurin tyttö piti häät ja siellä lahjoitettiin kaikille vieraille villasukat. Vähän ennen juhlia puuttui vielä paritkymmenet sukat ja Raili alkoi urakoida. Jos pitäisikin löytää ystävällisin ja auttavaisin henkilö, parempaa ehdokasta kuin Raili olisi vaikea löytää.
– Hyvän tekeminen tulee aina bumerangina takaisin ja toisten auttaminen lisää omaa iloa. Olen asunut 45 vuotta omakotitalossa ja kyläyhteisössä tuetaan naapureita puolin ja toisin. Talvella saattaa olla pihasta lumityöt tehty, kun tulee kotiiin. Kesällä kahvitellaan uudella pojan tekemällä terassilla, kiittelee Raili, jolla on aina tarjolla herkkuja kuivakakuista makoisiiin keittoihin.
Taiteen tekeminen on kuulunut Railin elämään lapsesta asti. Häneltä syntyy töitä niin hiilellä kuin pastelli- ja akryyliväreillä. - Haaveilin nuorena taideopinnoista, mutta kun pääsin 16-vuotiaana A-mainokseen harjoittelijaksi ja viihdyin siellä 15 vuotta, ne jäivät. Eläkkeelle jäin neljä vuotta sitten yli 30-vuotisen paikallislehtityön jälkeen.
Viime aikoina olen innostunut virkkaamaan peitteitä, joissa on Englannin lakujen väritys.
– Nyt olen ehtinyt silloin tällöin mukaan Huutijärven ompeluseuraan. Siellä kokoontuu samanhenkisiä, iloisia käsityön ystäviä.
– Eläkkeellä onkin aikaa harrastuksiin: senioreille on elokuvia, taidenäyttelyitä, teattereita ynnä muuta. Korona-aika tietysti vaikuttaa, mutta yksin ei kotiin kannattaisi jäädä.
Railin luonteesta kertoo myös, että hän on päättänyt joka vuosi tehdä ja oppia jotain uutta. Niinpä hän on mm. juossut puolimaratonin, laulanut karaokea, hypännyt avantoon ja juuri opetellut lasin puhaltamista.
– Yritän elää aina tätä päivää murehtimatta menneitä tai pelkäämättä tulevia. Terveydestä saa olla kiitollinen ja siitä, että on ystäviä. Lapsenlapset ovat suuri ilonaihe. Heidän kanssaan on laskettu koskessa, oltu kirkumassa vuoristoradalla, askarreltu, piirretty ja tietysti hypitty pihalla trampoliinilla, nauraa onnellinen mummu.