Näkökulma: Jos siltä näyttää että yhteiselo ei suju, voi hanhet siinä tilanteessa häätää jollain tavalla, Jukka T. Helin esittää.
Valkoposkihanhet ovat kuluvana vuonna nousseet suomalaisen lintukeskustelun ykkösnimeksi. Linnut ovat herättäneet huomiota etenkin Helsingin Töölönlahden nurkilla, jossa niistä on katsottu aiheutuneen monenlaista häiriötä. Vastaavasti taas on kerrottu, kuinka sikäläiset koiranomistajat ovat päästäneet eläimiään hanhien kimppuun.
Parisataa kilometriä pohjoisemmassa Tampereen-seudulla elämä on hanhien osalta huomattavasti rauhallisempaa. Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Jukka T. Helin sanoo, että valkoposkihanhia on Tampereen-alueella muutaman pesivän parin verran.
– Tamperetta ja lähialueita tarkastellessa puhutaan noin viiden parin määrästä, Jukka T. Helin arvioi.
Hanhiasenteet ovat kokenutta lintumiestä hämmentäneetkin.
– Hanhista on tuntunut tulevan joillekin ihmisille vihan kohde numero yksi.
Uudemman kerran hanhet nousivat esille vihreiden puoluekokouksen yhteydessä. Kokouksessa esitettiin hanhille omia, ruokailuun sopivia peltoja. Yksi vastakysymys esitykseen oli se, mistä valkoposkihanhet sitten tietävät mikä on niille sopiva pelto.
– Keskustelu meni siinä vinksalleen heti alkumetreillä. Eihän kyse ole siitä, että hanhi katsoo asian jostain lipusta tai väristä, vaan kyse on eläimen vaistosta. Lintu ei ole tyhmä vaan hoksaa sen, että tässä on rauhallinen, ruokailuun soveltuva peltoalue, paikka jossa vielä voi syödäkin ilman häiriötekijöitä.
– Hanhi kyllä oppii tunnistamaan nopeasti sen, että tässä kannattaa olla. Kun tällaisten peltojen sijainti suunnitellaan hyvin, se palvelee kaikkia, Helin jatkaa.
Hänen mukaansa Joissain tilanteissa esimerkiksi kaupungissa oleva puistoalue voitaisiin myös aidata. Se loisi lisää turvallisuutta niin lintujen kuin puistoja käyttävien ihmistenkin näkökulmasta katsottuna.
– Se auttaisi tilanteessa, jossa hanhilla on poikasia. Kun aita tehdään oikeaoppisesti, siitä olisi paljon hyötyä, Helin selvittää.
Helin huomauttaa, ettei ajatus hanhipelloista ole mikään uusi asia. Asiasta on hänen mukaansa puhuttu Suomessakin jo aiemmin.
– Konkretian tasolle on päästy Ruotsissa ja Virossa, jossa hanhipelloista on ollut erittäin hyviä kokemuksia.
Metsästäjäliitto on ottanut kantaa, että hanhia pitäisi suojametsästää Ruotsin ja Tanskan mallin mukaisesti maanviljelijöille koituvien peltovahinkojen ehkäisemiseksi. Tästä Helin ei innostu.
– Jos siltä näyttää että yhteiselo ei suju, voi hanhet siinä tilanteessa häätää jollain tavalla.