"Keskustelun sävy maahanmuuttajia kohtaan on jälleen koventunut" – yhteisöllisellä kehittämishankkeella kehitetään nyt Hervantaa

Lähiö: Kantaväestön ja muualta tulleiden vastakkainasettelu luo Hervannassa yhä ongelmia, kuvailee diakoniatyöntekijä Antti Vanhala.

Antti Vanhala haluaa osaltaan auttaa hervantalaisia ymmärtämään paremmin toisiaan. Sitä varten on olemassa nyt Kotoa koollekutsujaksi -hanke. Pekka Ruissalo
Pekka Ruissalo

Pekka Ruissalo

Yhdeksän vuotta tamperelaisessa seurakuntatyössä mukana ollut Antti Vanhala istuu Hervannan kirkon sohvalla ja miettii pitkään, millaisella tavalla seutukunta on mahdollisesti muuttunut vuosien varrella.

On muuttunutkin, mutta jokunen ongelma on pysynyt samanlaisena. Se muistetaan hyvin, millaista keskustelua ensimmäisten pakolaisten tulo alueelle herätti 1990-luvun alussa.

– Asenteet maahanmuuttajia kohtaan olivat alussa kovia, mutta sittemmin lieventyivät. Viime vuosina on kuitenkin taas käynyt sillä tapaa, että keskustelun sävy on uudelleen koventunut, Vanhala pohtii.

– Ja tietysti omaa maustettaan Hervannan eloon tuo ihmisten päihdeongelma ja siitä seuraavat kerrannaisvaikutukset. Tämän tunnistaa edelleen katukuvasta hyvinkin selkeästi.

Hervanta on edelleen varsin monikulttuurinen yhteisö.

– 21 prosenttia asukkaista on vieraskielisiä. Vertailun vuoksi kaupungissa on keskimäärin 7,7 prosenttia vieraskielisiä, Vanhala huomioi.

Nyt Vanhala on hankekoordinaattorina Kotoa koollekutsujaksi -hankkeessa. Se tähtää vuoropuhelun ja verkostojen rakentamiseen kolmella monikulttuurisella asuinalueella. Tampereen Hervanta on ainoa täkäläinen kohde – mukana ovat lisäksi Helsingistä Myllypuro ja Kontula.

Yhteisenä tekijänä näissä lähiöissä on se, että niissä asutaan lähekkäin, mutta kulttuurillisesti erillään. Eriytyminen eri kieliryhmien välillä ei ole varsinaisesti uusi piirre, mutta huolta aiheuttaa maahanmuuttajien suhteellisen määrän lisääntyminen alueilla ja samalla kantaväestön poismuuttaminen.

– On hyvä muistaa, että maahanmuuttajatkaan eivät muodosta yhtenäistä ryhmää vaan ovat todella moninainen joukko yksilöitä erilaisin taustoin.

Tampereella hanketta koordinoi Tampereen seurakuntien diakonian ja yhteiskuntavastuun yksikkö. Kantavana ideana on yhteisöosaamisen lisääminen ja sitä kautta kahdensuuntaisen kotoutumisen tukeminen alueilla. Tampereella yhteistyökumppaneita on hankkeella useita: muun muassa Pirkanmaan somaliyhdistys, Lähi-idän naisten yhdistys sekä Tampereen iranilaisten naisten kulttuuriyhdistys AAVA ry.

– Hanke työllistää minun lisäkseni yhden kokopäiväisesti sekä työntekijän, joka on 15 prosentin työajalla.

Vanhala haluaisi hankkeen kautta tukea siinä, että ihmiset oppisivat kommunikoimaan keskenään. Siinä saattaa olla kulttuurillisia painotuseroja.

– Muualta tulleilta on tullut sellaista palautetta, että kantaväestö ei tervehdi tai ota katsekontaktia lainkaan. Vastaavasti taas kantaväestöltä on kuultu, että muualta tulleiden metelöinti häiritsee kerrostalossa. Muutamien vuosien ajan Hervannan elämää seurannut Vanhala toivoisi, että hanke ei jäisi vaan hankkeeksi, vaan sillä saataisiin aikaiseksi pysyvämpääkin muutosta seudulle.

– Hankkeethan ovat tietysti aina laadultaan ja muodoltaan sellaisia, että ne alkavat jostain ja päättyvät johonkin. Toivon, että saamme hankkeella aikaiseksi jotain sellaista, josta syntyisi pysyvämpiäkin käytäntöjä Hervantaan.

Vanhala ehti perheensä kanssa asuakin seudulla useamman vuoden ajan. Nuo kokemukset olivat hyvin myönteistä laatua.

– Alueesta ei ole mitään pahaa sanottavaa.

Hervanta

”Inhimillisyys ei saa unohtua”

Antti Vanhala on havainnut, että Hervannassa niin sanottu me- ja ne-ajattelu on vahvistunut viime aikoina.

- Toimeentuloon liittyvät haasteet ruokkivat osaltaan vastakkainasettelua ja Hervannassa asuvien sosioekonominen asema on Tampereen keskiarvoa alhaisempi. Keskiarvo selittyy osin sillä, että alueella asuu paljon opiskelijoita ja maahanmuuttajia, joiden työllisyys- ja taloustilanne on heikompi muuhun väestöön nähden, Vanhala sanoo.

Yhteisötoimija yrittää aina saada ihmiset saman pöydän ääreen, tutustumaan toisiinsa.

- Kun näemme toisen henkilön yksilönä, inhimillinen kohtaaminen on paljon helpompaa. Kun tutustuu toisen ihmisen elämäntarinaan, on paljon helpompi ymmärtää ja löytää yhdistäviä tekijöitä sen sijaan että keskittyy vain erottaviin seikkoihin. Tämä yhteyden rakentaminen vaatii rohkeutta nähdä ennakkoluulojensa ohi ja astumista itselleen vieraalle maaperälle, Vanhala muotoilee.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.