Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan, tiedottaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Opetusministeri Li Andersson (vas.) kertoo Twitterissä, että maksut alenevat ensi vuoden elokuussa.
Alentamista koskevan hallituksen esityksen valmistelu on nyt aloitettu ministeriössä ja lakiesitys on tarkoitus antaa lokakuun loppuun mennessä.
Suunnitteilla on tulorajojen korottaminen 31 prosentilla ja lisäksi toisen lapsen enimmäismaksun laskeminen 50 prosentista 40 prosenttiin. Varhaiskasvatusmaksu on 10,7 prosenttia tulorajan ylittävistä tuloista. Ensimmäisen lapsen enimmäismaksu pysyy 288 eurossa.
Varhaiskasvatusmaksu määräytyy perheen henkilömäärän ja bruttotulojen mukaan. Varhaiskasvatuksesta perittävää maksua määritettäessä otetaan tuloina huomioon lapsen, hänen vanhemman tai muun huoltajan sekä näiden kanssa yhteistaloudessa avio- tai avoliitossa elävän henkilön veronalaiset ansio- ja pääomatulot sekä verosta vapaat tulot.
Tulorajan korottaminen siis tarkoittaa, että yhä harvempi perhe maksaa varhaiskasvatuksesta ja osa perheistä maksaa entistä vähemmän.
– Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen on tärkeä päätös niin osallistumisasteen nostamiseksi ja lasten tasa-arvon parantamiseksi kuin perheiden työllistymisen ja taloudellisen tilanteen helpottamiseksi, kommentoi Li Andersson Twitterissä.
Alennusten tarkoitus on kasvattaa työllisyyttä ja lisätä varhaiskasvatuksen osallistumisastetta.
– Kyseessä on siis todella laaja-alaisesti hyvinvointia tukeva toimi, Li Andersson sanoo ministeriön tiedotteessa.
Maksujen alentamisen arvioidaan lisäävän työllisyyttä noin 2 900 ihmisellä. Hallituksen tavoite on 75 prosentin työllisyysaste vuonna 2023, mikä tarkoittaisi 60 000:tä lisätyöllistä tällä hallituskaudella.
Varhaiskasvatukseen osallistumista on haluttu kasvattaa, koska sillä on tutkimusten mukaan iso vaikutus myöhempään koulumenestykseen.
Hallitus linjasi syyskuussa budjettiriihessä, että kunnille ohjataan 70 miljoonaa euroa kattamaan nyt tehtävät varhaiskasvatusmaksujen alennukset.