"Pahimmillaan häirintä voi ajaa jopa pois alalta..." – Tampereen yliopiston selvitys: Suomalaisia journalisteja painostetaan monin tavoin

Tampereen yliopiston COMET-tutkimuskeskus on ollut toteuttamassa selvitystä, jonka perusteella suomalaisten toimittajien kokema häirintä ja painostus on runsasta. Hanna Honkala
Pekka Ruissalo

Pekka Ruissalo

Suomalaisten journalistien työhön pyritään puuttumaan monenlaisilla vaikuttamisen ja painostuksen menetelmillä. Journalistien keskuudessa erityinen huoli kohdistuu yleisön suunnasta tulevan painostuksen ja uhan kasvuun.

Tämä selviää uudesta Tampereen yliopiston COMET-tutkimuskeskuksen tutkimusartikkelista, joka tarkastelee suomalaisten journalistien kokemuksia erilaisista ulkoisen vaikuttamisen ja painostuksen menetelmistä.

Tutkimus perustuu 31:n journalistin haastatteluihin.

– Sosiaalisen median yleistymisen ja yhteiskunnallisen ilmapiirin kiristymisen seurauksena vihapuhe, uhkailu ja mustamaalaaminen koskettavat yhä suurempaa osaa journalisteista. Pahimmillaan häirintä johtaa itsesensuuriin ja voi jopa ajaa toimittajia pois alalta, sanoo tutkija Ilmari Hiltunen Tampereen yliopiston COMET-tutkimuskeskuksesta.

Journalistien työhön pyritään vaikuttamaan lukuisilla tavoilla. Tutkimuksessa vaikuttamiskeinot eriteltiin kuuteen luokkaan: tiedonhankintaan kohdistuvat, psykologiset, fyysiset, institutionaaliset, taloudelliset ja tietotekniset menetelmät.

Journalismiin pyrkivät vaikuttamaan niin poliitikot, yritykset kuin viranomaisetkin. Yleisön harjoittama laajamittainen ja henkilöön menevä häirintä koetaan ammattikunnan keskuudessa kuitenkin uudentyyppiseksi ilmiöksi.

– Journalistit kokivat olevansa harjaantuneita juttujen lähteiden ja kohteiden suunnasta tulevan vaikuttamisen ja painostuksen torjumisessa, ja saavansa tähän yleisesti hyvin tukea työnantajiltaan. Yleisön suunnasta tulevaan häirintään ja sen yksilöllisiin seurauksiin on kuitenkin vaikea suoraan puuttua, Hiltunen sanoo.

Aikaisemman tutkimuksen perusteella journalistien kohtaamalla häirinnällä ja uhkailulla voi olla merkittäviä seurauksia myös Pohjoismaiden kaltaisissa korkean sananvapauden yhteiskunnissa.

Pelko ja itsesensuuri muodostavat uhan ilmaisunvapaudelle sekä journalismin demokraattiselle roolille yhteiskunnallisen tiedon välittäjänä.

– Huolimatta Suomen hyvästä menestyksestä sananvapausvertailuissa, journalistit kohtaavat myös meillä säännöllisesti erilaista painostusta. On siis perusteltua kysyä, millaisia seurauksia tällä on yleisön oikeudelle saada journalismin välityksellä tietoa demokraattisen päätöksentekonsa tueksi, Hiltunen sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.