Sosiaalisessa mediassa suosittu tamperelainen bussinkuljettaja on kasvomaskien puolella – ”Toivon, että tämä kulttuuri jäisi”

Näkökulma: Twitterissä huomiota kerännyt Mats Karlsson on huomannut maskien käytössä huonojakin puolia. Silti hän toivoo maskien käytön jäävän elämään koronan jälkeenkin.

Bussinkuljettaja Mats Karlsson toivoo, ettei käytettyjä kasvomaskeja jätettäisi bussin roskikseen vaan ne riisuttaisiin vasta bussin ulkopuolella. Mats Karlsson

Riina Haapala

Mieluiten terveenä matkaan ja huolehdi oikeasta yskimishygieniasta. Näin tiivistää bussikuskien äänitorveksi sosiaalisessa mediassa noussut Mats Karlsson kuljettajien toiveet asiakkaille korona-aikaan.

– Samat hygieniasäännöt kuin missä tahansa muuallakin, Karlsson toteaa.

– Se on se lähtökohta niin kauko- kuin lähiliikenteessäkin. Onhan tässä pieni dilemma: mitä jos on oireita ja pitää lähteä jonnekin eikä ole omaa autoa eikä ole kävelymatkan päässä. Pitää muistaa, että suojautuminen on muita varten.

Karlsson sanoo huomanneensa kasvomaskien käytössä huonojakin puolia. Hänen mukaansa niitä käyttävät väärät ihmiset: nuoret ja lapset.

– Sitten nämä, jotka köhivät ja aivastelevat tai jotka kuuluvat riskiryhmään, eivät käytä maskeja, Karlsson sanoo.

– Toivon myös, että kun tullaan omalle pysäkille, niin ei riisuttaisi maskeja jo bussissa ja heitetä niitä bussin roskiin.

Tärkeintä on, että joukkoliikenne on turvallinen matkustustapa.

Maski kannattaa ottaa pois vasta bussin ulkopuolella ja huolehtia, että se menee roskikseen. Jos lähin on täynnä, siihen huolimattomasti heitetyt maskit leviävät pitkin katuja.

– Voisi vaikka nenäliinaan kietoa maskin ja heittää sopivaan roskikseen.

Myös liikennöitsijät ovat Karlssonin mukaan tehneet oman osansa: busseja tehosiivotaan tiheämmin ja paremmilla aineilla. Roskiksiinkin on laitettu roskapussit, jotta kuskien olisi helpompi tyhjentää ne.

– Tärkeintä on, että joukkoliikenne on turvallinen matkustustapa ja se turvallisuus luodaan yhdessä. Tähän pitää kaikkien puhaltaa yhteen hiileen.

Karlsson ajaa normaalisti liki 99-prosenttisesti kaukoliikenteen busseja. Kun kaukovuoroja koronan takia karsittiin, hän on ajanut enemmän lähiliikennettä eli Nyssejä.

– Ennen maskisuositusta maskeja näki enemmän kaukoliikenteessä. Ennen suositusta hyvin harvalla oli maski kaupunkiliikenteessä.

Pitkän matkan busseissa tosin pitää muistaa, ettei yksi maski välttämättä riitä.

Osa kanssamatkustajista tuntuu katsovan maski päässä matkustavia kuin tautisia. Karlsson sanoo, ettei tätä kuskinpenkiltä niin huomaa, mutta ajamisen lisäksi hän on istunut kyydissä matkustajana ja kuullut samaa muilta.

– Osa tuomitsee, että maskin käyttäjä on automaattisesti sairas. Siinä varmaan paistaa läpi tämä ”minähän en maskia käytä” -asenne, Karlsson arvelee.

Karlsson arvioi, että naiset käyttävät maskia enemmän kuin miehet. Tosin naiset käyttävät joukkoliikennettäkin miehiä enemmän.

– En tiedä, auttaisiko maskipakko, mutta onko pakko koskaan hyvä asia, Karlsson pohtii.

– Virologi kun en ole, niin en osaa ottaa kantaa olisiko pakko parempi.

Karlsson toivoo, että yksi asia jäisi elämään tästä ajasta sitten kun koronaan on jo rokote.

– Toivon, että tämä maskikulttuuri jäisi. Että jos on flunssaa, niin maski päähän kun lähdet jonnekin niin kuin Aasiassa. Mietittäisiin niitä muita eikä aina omaa napaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.