Tamperelaista migreenipotilasta ärsyttää, kun vakavaa vaivaa vähätellään – ”Sairautta pidetään vain päänsärkynä”

Terveys: Anu Ylitalo kokee, ettei hankalaa sairautta oteta Suomessa riittävän vakavasti.

Migreeniä ei Suomessa oteta sairautena riittävän vakavasti, sanoo Suomen Migreeniyhdistyksen toiminnanjohtaja Sirpa Hiedanranta. Jaana Kautto
Pekka Ruissalo

Pekka Ruissalo

Tamperelaista Anu Ylitaloa harmittaa. Juurisyy on pitkään vaivannut migreeni, mutta samalla Ylitalo on oppinut huomaamaan, ettei suurinkaan osaa välttämättä tiedä, millaisia vaikutuksia migreenillä voi olla ja miten migreenikohtauksen saanut voi käyttäytyä.

– Usein tulee vastaan ihmettelyä, että voiko päänsärky aiheuttaa muka jotain tuollaista reaktiota. Sitten tietysti sellainenkin on tyypillinen tapa reagoida, että oletko humalassa. Nämä ovat kaikki nähdäkseni seurausta siitä, että tietoa ei vaan ole tarpeeksi, Ylitalo pohtii.

Migreenistä kärsivien asialla on Suomen Migreeniyhdistys, jonka toiminnanjohtaja Sirpa Hietaranta tunnistaa aihepiiriin liittyvät ongelmat.

Koska migreeni on erityisesti työikäisen väestön sairaus, sen kustannukset ovat yhteiskunnalle suuret. Tietoisuutta lisäämällä voidaan Hietarannan mukaan vaikuttaa migreeniä sairastavien hyvinvointiin sekä sairaudesta aiheutuviin haittoihin yhteiskunnallisella tasolla.

– Ensinnäkin: lopetetaan migreenin vähättely. Se on vakava sairaus, joka vaikuttaa monella tavalla siihen, voiko henkilö vaikka työskennellä tietyllä alalla. Toiseksi: työelämään pitää saada riittävästi tietoa migreenistä, jotta sitä sairastavien tarpeita osataan huomioida. Oikeilla toimenpiteillä migreenistä aiheutuvaa työkyvyn alentumaa voidaan poistaa, Hietaranta kuvailee.

– Sitten kolmantena asia on oikeanlainen ja myös oikea-aikainen hoito.

Hiedanrannan mukaan suomalaisten asenteet migreeniä kohtaan ovat parantuneet.

– Työtä riittää vieläkin tietoisuuden lisäämiseksi: saamme säännöllisesti viestiä, että migreeniä sairastavat kokevat vähättelyä. Ei ymmärretä, että migreeni on hyvin kokonaisvaltaisesti toimintakykyyn vaikuttava, oikea neurologinen sairaus, vaan sitä pidetään pelkkänä päänsärkynä.

Hiedanrannan mukaan Migreeniliiton jäseniltä saadun palautteen mukaan tämä näkyy työpaikoilla ja myös terveydenhuollossa.

– Potilaat ovat eriarvoisessa asemassa hoidon suhteen. Hoitamaton migreeni tulee yhteiskunnalle kalliiksi. On laskettu, että migreenin kustannukset yhteiskunnalle vuosittain ovat noin 400 miljoonaa euroa.

Hiedanranta toivoo myös terveydenhuollon ammattilaisten osaamisen vahvistamista.

– Pitää olla riittävä osaaminen migreenin tunnistamiseen, jotta diagnoosin saaminen ei pitkity. Kroonistunutta migreeniä on haasteellista hoitaa ja liitännäissairauksien riski kasvaa.

Jotta hoito onnistuu, pitää olla tiedon lisäksi myös riittävästi aikaa. Väärän diagnoosin mahdollisuus kasvaa kiireessä.

– Tarvittaessa potilaalla on oikeus tulla ohjatuksi erikoissairaanhoitoon. Hoidossa tulee panostaa kokonaisvaltaiseen hoitoon ja yhteistyötä potilasjärjestöjen kanssa tulee kehittää, Hiedanranta sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.