Korona sai suomalaiset hurahtamaan retkeilyyn – tamperelaisopas antaa vinkit, joilla pärjää kylmemmälläkin kelillä

Suomen luontokohteet ovat viime kesänä ja keväänä pullistelleet kävijöitä. Voi sanoa, että korona-aikana moni hurahti retkeilyyn. Harrastusta on helppo jatkaa syksyllä ja talvellakin eikä mikään estä aloittamasta nyt, jos aiemmin ei ole retkeillyt.

Eräipana-blogia pitävä Suvi Björk on retkeillyt paljon vapaa-ajallaan ja myös kouluttautunut erä- ja luonto-oppaaksi. Björk retkeilee paljon 3-vuotiaan lapsen kanssa.

Jos päiväretkien lisäksi miettii yöretkiä tai pidempiä reissuja, retkeilyä kannattaa harjoitella, jotta oppii tuntemaan varusteensa.

– Ottaa helpon paikan, josta pääsee äkkiä pois jos tulee hätä tai kylmä. Pienen lapsen kanssa voi harjoitella takapihalla.

Yöretkillä on hyvä kiinnittää huomiota makuupussiin. Björk vinkkaa, että kolmen vuodenajan pussit ovat käteviä ja menevät ympäri vuoden, jos päälle laittaa toisen makuupussin. Hyväkään makuupussi ei kuitenkaan pelasta, jos eristys maan ja makuupussin välillä on huono. Ilmatäytteiset makuualustat menevät pieneen tilaan, mutta varsinkin talvella kannattaa olla mukana myös perinteinen, solumuovinen alusta.

– Jos käy niin, että alusta syystä tai toisesta puhkeaa. Solumuovinen vie tilaa, mutta se ei paina hirveästi, Björk sanoo.

– Ja jos haluaa makuupussiin lisämukavuutta ja lämpöä, voi ostaa sisäpussin. Silkkiset ovat aika arvokkaita, mutta on olemassa myös silkki-viskoosi-pusseja.

Retkeilyyn riittävät normaalit varusteet. Talvella makuupussissa nukkumiseen kannattaa varata hieman lisävaatetta. Koko vaatevarastoa ei kuitenkaan makuupussissa kannata päällään pitää.

– Merinovillakerrasto, villasukat, pipo ja sormikkaat. Lisälämpöä saa kuumavesipullolla tai uudelleenlämmitettävillä kädenlämmittimillä, Björk vinkkaa.

– Lapselle samat asiat ja toinen makuupussi päälle.

Kaikkea ei tarvitse ostaa uutena.

– Torissa ja Facebook-ryhmissä on myynnissä paljon hyviä varusteita, kun joku on ostanut ja todennut, ettei tämä ole minun juttu, Björk vinkkaa.

Retkeilyssä tärkeää on myös turvallisuus. Ennen metsään säntäämistä on syytä varmistaa, että mukana on ensiapuvälineitä ja että niitä osaa myös käyttää. Kartanlukutaidostakin on apua.

– Joka puolella ei ole puhelimessa kuuluvuutta. On myös sovelluksia, joista saa ostettua ladattavat kartat etukäteen.

Reittiin kannattaa tutustua etukäteen ja ilmoittaa jollekulle, minne on menossa ja kuinka kauan aikoo olla.

Suomen luonnossa liikkujaa koskevat jokamiehen oikeudet. Ne kannattaa kerrata ennen metsään lähtemistä. Myös hyvät käytöstavat tekevät retkeilystä mukavampaa.

– Olen opettanut lapsille, että me tullaan eläinten kotiin. Ei huudeta ja metelöidä eikä roskata luontoa, Björk sanoo.

Etenkin kesällä pitää tarkistaa myös metsäpalovaroitukset. Jos varoitus on voimassa, tulta ei saa tehdä.

Olennaisena osana retkeilyyn kuuluu ruoka. Esimerkiksi pussipastat ovat helppoja vaihtoehtoja.

– Meillä on ollut tämän kesän hitti falafelit, joihin ei tarvitse lisätä kuin vesi.

Lapset saattavat olla nirsoja, joten retkiruoan kannattaa olla sellaista, mitä lapset syövät.

– Valmismuusijauhe on näppärä ja kastikejauheet, Björk vinkkaa.

Ne eivät myöskään paina paljoa. Pienimmät lapset eivät kanna mitään itse ja se tuo enemmän kuormaa vanhempien reppuihin.

Lasten kanssa pitää myös muistaa pitää enemmän taukoja.

– Voi tehdä vaikka käpylehmiä.

Se, kuinka paljon lapsi jaksaa kävellä, riippuu kokemuksesta ja lapsesta.

– Meillä kolmevuotias jaksaa kävellä 7–10 kilometriä, mutta hän on kulkenut paljon.