Noin 4 000 yläkoululaisella on jatkuvasti paljon poissaoloja koulusta. Koulujen henkilökunnan mukaan yleisimpiä syitä ovat oppilaiden psyykkiset oireet ja se, ettei koulu kiinnosta, tiedottaa Opetushallitus. 4 000 oppilasta on noin 2–3 prosenttia kaikista yläkoululaisista.
Tiedotteen mukaan poissaolot selkeästi vaikeuttavat jatkuvasti paljon poissaolevien koulunkäyntiä siten, että koulun täytyy tehdä erityisjärjestelyjä. Koulua käymättömiä oppilaita on kaikissa Suomen maakunnassa ja tilanne koetaan kouluissa kohtuullisen vaikeaksi. Noin 45 prosentilla kouluakäymättömistä oppilaista ongelmalliset poissaolot olivat kestäneet koko yläkoulun ajan.
Yläkoulun oppilaiden kouluakäymättömyyttä selvitettiin Opetushallituksen rahoittaman vaativan erityisen tuen vip-verkoston Kouluakäymättömyys Suomessa -tilannekartoituksessa, jossa kysyttiin koulujen henkilökunnan näkemyksiä aiheesta lukuvuonna 2019–2020.
– On huolestuttavaa, että kouluakäymättömiä oppilaita on näin paljon, ja että ongelma vaikuttaa kasvavan. Asiaan on tärkeää puuttua, koska tutkimusten mukaan kouluakäymättömyydellä on monenlaisia kielteisiä seurauksia sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Poissaolot heikentävät luonnollisesti oppimistuloksia, mutta ne voivat johtaa myös koulupudokkuuteen, jonka on havaittu olevan yhteydessä muun muassa aikuisuuden työllistymis-, talous- ja terveysongelmiin, kertoo opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallituksesta tiedotteessa.
Poissaoloihin puuttumisen ja monialaisen yhteistyön malleja on kehitetty ja jaettu muun muassa vip-verkostossa, jonka toiminta on hallitusohjelmassa määritelty vakiinnutettavaksi.
– Opetushallitus on käynyt alustavia keskusteluja THL:n kanssa kansallisen ohjeistuksen laatimiseksi poissaoloihin puuttumisesta paikallisen kehittämistyön tueksi. Kouluyhteisöön liittyviin ongelmiin puuttumisen tueksi Opetushallitus on tänä syksynä julkaisemassa Kiusaamisen vastaisen työn oppaan, jatkaa opetusneuvos Koivula.
Koulujen henkilökunnan mukaan ongelmallisten poissaolojen keskeisimpiä syitä olivat psyykkiset oireet ja kiinnostuksen kohdistuminen koulun ulkopuolelle. Muita merkittäviä syitä olivat sairaudet tai muut fyysiset oireet, kodin olosuhteet ja sosiaaliset ongelmat koulussa kuten se, ettei oppilaalla ole ystäviä tai että häntä kiusataan.
Yksittäisistä poissaolon syistä vastaajat nostivat useimmin esiin oppilaan sekoittuneen vuorokausirytmin ja sen, että koulun sosiaaliset tilanteet ahdistavat oppilasta. Oppimisen vaikeudet (kuten esimerkiksi adhd, luku- ja kirjoitustaidon puutteet) näyttäisivät olevan usein poissaolevilla oppilailla selkeästi tyypillistä yleisempiä, sanotaan tiedotteessa.