"Päärata mukaan EU:n elvytyspakettiin" – Tampereen kauppakamari listasi Pirkanmaan tärkeimmät liikenneinvestoinnit

Petteri Mäkinen

Petteri Mäkinen

Tampereen kauppakamari haluaa pääradan parantamisen mukaan EU:n elvytyspakettiin

Tampereen kauppakamari on muiden kauppakamarien tapaan koonnut listan merkittävimmistä liikennehankkeista pohjaksi valtakunnallisen 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tekoa varten.

Tampereen kauppakamarin listalla tärkein hanke on Suomen päärata kokonaisuutena etelästä pohjoiseen liityntäyhteyksineen. Kauppakamarin tavoite on, että päärata valtakunnan tärkeimpänä väylänä pitää saada mukaan EU:n elvytyspakettiin.

– Kilpailukykyä luodaan raiteilla, maanteillä ja lentoyhteyksin. Pitää varmistaa vientikuljetusten tehokkuus, Suomen saavutettavuus sekä mahdollistaa ihmisten liikkumisen sujuvuus, sanoo Tampereen kauppakamarin apulaisjohtaja Markus Sjölund tiedotteessa.

Sjölund huomauttaa, että EU:n CEF-rahoitusta on haettava uudella ohjelma- ja rahoituskaudella niin pääradan suunnittelu- kuin investointikohteisiinkin, myös sotilaallisen liikkuvuuden kohteet on otettava huomioon. Lisäksi Helsinki-Tampere-radan peruskorjausta pitää jatkaa.

– Päätös on tehty, mutta aloitusraha on liian pieni ja korjauksia pitää jatkaa nopeammin kuin on suunniteltu. Suunnittelun pitää sisältää Suomi-rata-hankkeen nopeaa edistämistä investointivalmiuteen. EU:n elvytyspakettiin pitää sisällyttää Pirkanmaan tavoitelistalta EU-tukikelpoiset hankkeet, jotka ovat pääradan korjaus Pasila-Riihimäki-välillä, 270 miljoonaa euroa, ja Tampereen henkilöratapiha, 100 miljoonaa euroa. Molemmat ovat toteutettavissa vuosina 2021–26, jolloin EU:n elvytyspaketin rahoitus on käytettävissä.

Rahoitusta tarvitaan myös Tampere-Jyväskylä- ja Vaasa-Seinäjoki-välien suunnittelun toteuttamiseen, samoin Tampere-Parkano-Seinäjoki-yhteysvälin kaksoisraiteiden/kohtaamispaikkojen lisäämisen suunnitteluun.

Maanteillä tärkein väylä on valtatie 3.

– Hämeenkyrön ohitustieinvestoinnin valmistuttua tieltä poistuu yksi pullonkaula. Tiellä on kuitenkin monia osuuksia, jotka eivät täytä ydinverkkoon kuuluvan tieosuuden laatuvaatimuksia, Sjölund huomauttaa.

Tärkeää on Hämeenkyrönväylän toteuttamisen jatkaminen sekä yhteysvälin Tampere-Vaasa pienempien investointikohteiden toteuttaminen.

140 miljoonan investointimääräraha tarvitaan valtatie 9:n Tampere-Orivesi-yhteysvälin jäljellä olevien investointien toteuttamiseksi syksyllä 2020 alkavan Yliskylä-Oritupa-välin investoinnin lisäksi.

– Itä-länsi-suunnassa metsäteollisuuden tuotteet tarvitsevat pääsyn läntisiin satamiin. Tavaraa kuljetetaan rautateillä ja valtatie 9:llä. Valtatie 9 on ruuhkaisin kaksikaistatie välillä Tampere-Orivesi ja liikenneturvallisuudeltaan erittäin heikko.

Valtatie 12:lla Tampereen ja Kangasalan välillä yleissuunnitelman mukaisia kohteita on edistettävä vaiheittain. Tampereella Vaitinaron liittymäalueen kehittämiseen ja investointiin eritasoliittymineen on valmistauduttava.

Kauppakamarin mukaan Tampere-Pirkkalan lentoasema on tärkeä osa alueen vientivetoisen elinkeinoelämän kuljetustarpeita. Yhteydet isoihin hubeihin sekä Helsinkiin ja Finnairin jatkolennoille ovat elintärkeitä.

– Aseman kansainvälinen status pitää palauttaa kiireellisesti, Sjölund sanoo.

Kauppakamari pitää Tampere-Pirkkalan lentoaseman yhtenä kehittämiskohteena myös AiRRhow-ilmailuallianssin vahvistamista muun muassa lisäämällä koulutus- ja klusteritoimintaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut