"Päärata mukaan EU:n elvytyspakettiin" – Tampereen kauppakamari listasi Pirkanmaan tärkeimmät liikenneinvestoinnit

Petteri Mäkinen

Petteri Mäkinen

Tampereen kauppakamari haluaa pääradan parantamisen mukaan EU:n elvytyspakettiin

Tampereen kauppakamari on muiden kauppakamarien tapaan koonnut listan merkittävimmistä liikennehankkeista pohjaksi valtakunnallisen 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tekoa varten.

Tampereen kauppakamarin listalla tärkein hanke on Suomen päärata kokonaisuutena etelästä pohjoiseen liityntäyhteyksineen. Kauppakamarin tavoite on, että päärata valtakunnan tärkeimpänä väylänä pitää saada mukaan EU:n elvytyspakettiin.

– Kilpailukykyä luodaan raiteilla, maanteillä ja lentoyhteyksin. Pitää varmistaa vientikuljetusten tehokkuus, Suomen saavutettavuus sekä mahdollistaa ihmisten liikkumisen sujuvuus, sanoo Tampereen kauppakamarin apulaisjohtaja Markus Sjölund tiedotteessa.

Sjölund huomauttaa, että EU:n CEF-rahoitusta on haettava uudella ohjelma- ja rahoituskaudella niin pääradan suunnittelu- kuin investointikohteisiinkin, myös sotilaallisen liikkuvuuden kohteet on otettava huomioon. Lisäksi Helsinki-Tampere-radan peruskorjausta pitää jatkaa.

– Päätös on tehty, mutta aloitusraha on liian pieni ja korjauksia pitää jatkaa nopeammin kuin on suunniteltu. Suunnittelun pitää sisältää Suomi-rata-hankkeen nopeaa edistämistä investointivalmiuteen. EU:n elvytyspakettiin pitää sisällyttää Pirkanmaan tavoitelistalta EU-tukikelpoiset hankkeet, jotka ovat pääradan korjaus Pasila-Riihimäki-välillä, 270 miljoonaa euroa, ja Tampereen henkilöratapiha, 100 miljoonaa euroa. Molemmat ovat toteutettavissa vuosina 2021–26, jolloin EU:n elvytyspaketin rahoitus on käytettävissä.

Rahoitusta tarvitaan myös Tampere-Jyväskylä- ja Vaasa-Seinäjoki-välien suunnittelun toteuttamiseen, samoin Tampere-Parkano-Seinäjoki-yhteysvälin kaksoisraiteiden/kohtaamispaikkojen lisäämisen suunnitteluun.

Maanteillä tärkein väylä on valtatie 3.

– Hämeenkyrön ohitustieinvestoinnin valmistuttua tieltä poistuu yksi pullonkaula. Tiellä on kuitenkin monia osuuksia, jotka eivät täytä ydinverkkoon kuuluvan tieosuuden laatuvaatimuksia, Sjölund huomauttaa.

Tärkeää on Hämeenkyrönväylän toteuttamisen jatkaminen sekä yhteysvälin Tampere-Vaasa pienempien investointikohteiden toteuttaminen.

140 miljoonan investointimääräraha tarvitaan valtatie 9:n Tampere-Orivesi-yhteysvälin jäljellä olevien investointien toteuttamiseksi syksyllä 2020 alkavan Yliskylä-Oritupa-välin investoinnin lisäksi.

– Itä-länsi-suunnassa metsäteollisuuden tuotteet tarvitsevat pääsyn läntisiin satamiin. Tavaraa kuljetetaan rautateillä ja valtatie 9:llä. Valtatie 9 on ruuhkaisin kaksikaistatie välillä Tampere-Orivesi ja liikenneturvallisuudeltaan erittäin heikko.

Valtatie 12:lla Tampereen ja Kangasalan välillä yleissuunnitelman mukaisia kohteita on edistettävä vaiheittain. Tampereella Vaitinaron liittymäalueen kehittämiseen ja investointiin eritasoliittymineen on valmistauduttava.

Kauppakamarin mukaan Tampere-Pirkkalan lentoasema on tärkeä osa alueen vientivetoisen elinkeinoelämän kuljetustarpeita. Yhteydet isoihin hubeihin sekä Helsinkiin ja Finnairin jatkolennoille ovat elintärkeitä.

– Aseman kansainvälinen status pitää palauttaa kiireellisesti, Sjölund sanoo.

Kauppakamari pitää Tampere-Pirkkalan lentoaseman yhtenä kehittämiskohteena myös AiRRhow-ilmailuallianssin vahvistamista muun muassa lisäämällä koulutus- ja klusteritoimintaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.