Lasten ja nuorten säätiön yläkoululaisille teettämän lukutottumuskyselyn mukaan nuoret eivät näe lukemisen keskeisenä hyötynä, että lukeminen auttaa ymmärtämään muita. Vain 14,5 prosenttia kyselyyn vastanneista valitsi sen lukemisen tärkeimpien hyötyjen joukkoon.
– Empatian eri mekanismeja ei ehkä täysin ymmärretä. Voi olla, että jos nuorilta olisi kysynyt, että vilkastuttaako lukeminen mielikuvitusta, niin vastaus olisi ollut toinen, aivotutkija Katri Saarikivi pohtii Lasten ja nuorten säätiön nettisivujen artikkelissa.
84 prosenttia lukutottumuskyselyyn vastanneista oli viettänyt alle puoli tuntia tai ei ollenkaan aikaa muiden kirjojen kuin koulukirjojen parissa. Sen sijaan 58 prosenttia kertoi viettäneensä viimeisen vuorokauden aikana yli tunnin somessa.
Voiko sosiaalinen media edistää tai uhata empatiataitoja? Saarikiven mukaan some on ilman muuta mahdollisuus harjoitella empatiaa, jos asiaan kiinnittää huomiota.
– Somessa pitää pinnistellä tajuamaan pelkän tekstin perusteella, mitä toinen oikeasti tarkoittaa. Joka ikinen vuorovaikutustilanne on mahdollisuus kehittää ja hyödyntää empatiataitoja, Saarikivi sanoo artikkelissa.
Sosiaalisessa mediassa on helppo ymmärtää toisia ihmisiä väärin ja ajautua vastakkaisiin leireihin. Saarikivi toivoo, että yhteiskunnassa olisi enemmän keskustelua siitä, mikä kaikki vaikuttaa ihmisten kykyyn ymmärtää toisia ihmisiä. Nykyaikana ihmisillä on useita vuorovaikutushaasteita, kun maalittaminen ja nettikiusaaminen yleistyvät.
Saarikivi tuntee empatian ja kaunokirjallisuuden väliset tutkimukset ja tutkii Helsingin yliopistossa empatian, vuorovaikutuksen ja oppimisen aivoperustaa.
