Todella vanhat lautapelit valtaavat Pelimuseon ensi viikolla – Sisällisota siirtyi kahdeksi lautapeliksi jo vuonna 1918

”Professori Nordenskiöld lähtee matkalle 30 p:nä Kesäkuuta v. 1878 Tukholmista Trondhjemiin ja Tromsöhön. – Jokaisen, joka tahtoo olla sen ravakan pohjoismatkustajan seurassa, pitää kassaan maksaa 15 pelimarkkaa.” Näin alkaa vuonna 1879 julkaistun, suomalaisen tutkimusmatkailija A.E. Nordenskiöldin kuuluisinta retkeä käsittelevä lautapeli Nordenskiöldin Koillis-väylä. Tämä ja viisi muuta vähemmän tunnettua lautapeliä vuosilta 1879–1975 ovat nyt esillä Pelimuseossa Vapriikissa.

Pelimuseon vastaava tutkija Niklas Nylund kertoo, että 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa lautapelit olivat omanlaisiaan uutismedioita. Kun Koillis-väylä ilmestyi, Nordenskiöld retkikuntineen ei ollut vielä palannut edes Suomeen.

– Oli yleistä, että lautapelit olivat ajankohtaisesta aiheesta.

Ajankohtaisiin aiheisiin tarttuivat myös 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten sota-aiheiset pelit.

– Sisällissotavuotena julkaistiin kaksikin peliä sisällissodasta, Nylund kertoo.

Tänä päivänä aihe voi kuulostaa kummalliselta, mutta tuolloin pelit ovat välittäneet myös tietoa.

– 1800-luvusta tiedetään, että uutisten lukeminen oli yhteisöllistä. Maaseudulla yhteen tupaan saattoi tulla lehti ja sitä keräännyttiin lukemaan ja kuuntelemaan. Jos lautapeliä vertaa sen ajan sanomalehtiin, niin lautapeleissä on ollut isot, värikkäät kuvitukset, mutta sen ajan lehdissä ei ole juuri kuvia ollut.

Ajatus siitä, että lautapelit ovat lapsia varten, on peräisin 1950–60-luvuilta. Tästä hyvä esimerkki on avaruuspeli Polaris. Pelit muuttuivat värikkäämmiksi ja lapsekkaammiksi.

– Julkaisijat kilpailivat keskenään, että kenellä on hienoimmat muoviset pelinappulat ja hienoimmat pelilaudat, Nylund kertoo.

Tämä on tuttua monelle nykylautapeliharrastajalle. Erityisesti nuorten aikuisten suosiossa olevat pelit on suunniteltu ja toteutettu hyvinkin yksityiskohtaisesti.

Vanhat lautapeliaarteet -näyttely tarjoaa Nylundin mukaan kiinnostavan näkökulman lautapelien historiaan. Pelit ovat alkuperäisiä ja lainassa Kansalliskirjastolta.

– Näyttely antaa laajempaa kuvaa siitä, miten pelit ovat muuttuneet, Nylund sanoo.

Näyttelyssä on myös vanhojen lautapelien replikoita pelattavana.

Vanhat pelit ovat Nylundin mukaan pelimekaniikaltaan pääosin yksinkertaisia. Suurimmassa osassa heitetään noppaa, liikutaan sen osoittama määrä askelia ja tutustutaan ruudussa esiteltyyn asiaan.

– Esimerkiksi Maamme-pelissä tutustutaan suomalaisuuteen ja Suomen postikorttimaisemiin, Nylund kertoo.

Toisaalta peleistä löytyy myös monimutkaisempia: Maailmansota läntisellä sotanäyttämöllä -pelissä on kaksi pelaajaa: keskusvallat ja ympärysvallat. Pelaajat eivät näe toistensa joukkoja ja taistelut ratkaistaan kivi-paperi-sakset-tyylillä.

Suomessa on julkaistu lautapelejä lähes 160 vuotta.

– Voi ajatella niin, että sääntöjen monimutkaisuus on kehittynyt vuosien aikana.

Vanhat lautapeliaarteet esillä Pelimuseon studiossa 8.9.2020–4.1.2021.