2
Kirja: Kalervo Kummolan tuoreet muistelmat vyöryvät jäähalleista kabinetteihin sekä tarinasta ja tapahtumasta toiseen trillerin sykkeellä. Suurempaan piikittelyyn muistelija ei ryhdy.
Kalervo Kummola istuu kahvilapöytään kotikulmillaan Kanta-Tampellassa.
Monien odottama ja joidenkin pelkäämä Jari Korkin kanssa kirjoitettu muistelmateos Kale – Rautakansleri (Otava) on julkaistu päivää aiemmin Hartwall Areenalla.
Nimihenkilön mukaan tilaisuus vietiin läpi leppoisissa tunnelmassa. Toimittajille tiivistahtisessa yli 400 sivun kirjassa riitti siteerattavaa niin paljon, että kysymyksetkin olivat vähissä.
– Päätimme, että tiiliskiveä ei tehdä. Tekstikin on vielä luettavan kokoista. Loirin Veskun kirjasta moni on sanonut, että se on liian pientä, summaa Kummola.
Tarinaa olisi toki riittänyt pienemmällekin fontille.
Päähenkilönä kun on mies, jonka housuissa Pirkka-Pekka Peteliuksen sketsihahmo Herra 47 ensimmäistä kertaa esiintyi; mies, joka toi karaoken Suomeen; mies, joka ehdotti Tampereelle pormestarimallia jo viime vuosituhannella ja mies, jonka johtajakaudella Tampere-talon näyttämöllä luisteltiin.
Onko sitä ollut jonkinlainen taito joutua v-mäisiin paikkoihin?
Muun muassa. Jääkiekon ohella.
Kirjan sivuista selvästi yli puolet sujuu jääkiekon parissa. Muu osa käsittelee kattavasti Raisiossa, Turussa ja Australiassa varttuneen helluntailaisperheen pojan kasvua, selvästi vähemmän perhe-elämää, mutta vähän enemmän tv- ja viihdebisnestä, kunnallista ja valtakunnallista politiikkaa ja lukuisia luottamustoimia.
– TPS:n markkinointipäällikkönä ollessani Martinin Hasse sanoi, että unohda, Kale, jääkiekko, se on niin pieni laji ja lähde vetämään jalkapalloa. En tiedä, miten ura olisi jatkunut, jos olisin vaihtanut jalkapalloon.
Kiekkopäättäjänä TPS:stä SM-liigaan ja sieltä Suomen ja Kansainväliseen jääkiekkoliittoon vienyt ura on lähes käsittämätön. Kummola on ollut jo kuudella vuosikymmenellä mukana likipitäen kaikissa suomalaisen jääkiekon kannalta tärkeissä päätöksissä.
Muistelmissa käydään läpi sekä suuret menestystarinat SM-liigan perustamisesta maailmanmestaruuksiin että karvaimmat tappiot ja suurimmat kohut.
Taustat selviävät muun muassa Raimo Summasen valmentajapestin päättymisestä vuonna 2004 ja vuoden 2012 kotikisojen lippujupakasta. Erityishuomion saa monivaiheinen kiista Miroslav Sikoran pelioikeuksista vuonna 1987 Itävallan MM-kisoissa.
– Sikora-case oli henkisesti ja fyysisesti kaikkein kovin paikka. Saksakin uhkasi Suomea kauppaboikotilla. Mauno Koivisto sähkötti, että älkää provosoituko, jos provosoidaan, naureskelee Kummola nyt.
Kiekkojohtaminen takavuosikymmenten kosteilla turnausmatkoilla on vaatinut myös pitkämielisyyttä, venymistä ja monitaitoisuutta. Esimerkeistä muistettavin on nilkkavamman diagnosoiminen puhelimitse juhlakuntoiselta Timo Jutilalta vuoden 2011 mestaruusjuhlien yhteydessä.
– Onko sitä ollut jonkinlainen taito joutua v-mäisiin paikkoihin? Olen kuitenkin aina halunnut kantaa vastuun loppuun saakka, enkä ole luikkinut pensaaseen, pohtii Kummola jälikäteen.
Työura on vienyt Unileveristä TPS:n kautta SM-liigan ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi ja myöhemmin suomalaista televisiotuotantoa tuotantoyhtiö VipVisionissa uudistaneeksi tv-moguliksi, kansanedustajaksi ja lopulta Tampere-talon toimitusjohtajaksi. Ohessa Kummola on ollut keskeinen tekijä kahden valtakunnallisen tv-kanavan, silloisten Kolmoskanavan ja Ruutunelosen, synnyssä.
– Kun telkkarihommissa en ollut itse esillä, niin se on jäänyt jääkiekon varjoon. Tampere-talon työvuodet olivat mieluisia. Osaavan henkilökunnan takia ei tarvinnut itse puuttua paljon asioihin.
Politiikkaan ajautuminen ei ollut itsestäänselvyys. Kummolan isä on oli antanut elämänohjeeksi, että politiikkaan ei ole syytä lähteä. Se on kuulemma ketkujen hommaa.
– Isä oli ja ei ollut oikeassa. Varsinkin kunnallispolitiikka on ihmisten yhteisten asioiden hoitoa. Valtakunnan politiikassa ollaan opportunistisempia.
Kummolan ura eduskunnassa jäi yhteen kauteen, kun tämä putosi pois vuoden 2003 vaaleissa. Etukäteen spekuloidusta ministeripaikasta ei tarvinnut olla harmissaan, sillä kokoomus jäi Jäätteenmäen ja Vanhasen punamultahallitusten ulkopuolelle.
– Se olisi ollut varmaan liikenne- tai puolustusministerin paikka, pohtii Kummola.
Tänäkin aikana Kummola ehti vakiinnuttaa paikkansa Kansallisen Kokoomuksen kummisetänä. Muistelmien mukaan käytännössä jokainen puolueen johtoon haikaillut on tällä vuosituhannella soittanut tunnustelu- ja neuvopuhelun Kummolan kännykkään ennen ehdolle asettumista.
Kaupunginvaltuutettuna Kummola on istunut vuosina 1989–2004 ja jälleen vuodesta 2017 eteenpäin. Kuntapolitiikassa Kummola on ollut aseveliakselin eli kokoomuksen ja demarien
– Tämä yhteistyö on ollut hedelmällistä. Olen sitä mieltä, että politiikan on oltava ennustettavaa.
Muistelmia pelonsekaisin tuntein odottaneiden jännitys on ollut turhaa. Kale kertoo olleensa tarkoituksella kiltti.
– Asiat on aina selvitetty. Ei minulla vihamiehiä ole. Asiat riitelevät useammin kuin ihmiset.