Vuonna 1900 Pitkäniemen mielisairaalaan tuotiin potilas, joka kuvitteli että päässään on hämähäkki – Uutuuskirja selvittää, miten suomalainen mielenterveyshoito on kehittynyt

Petteri Pietikäisen kirjoittama ja kokoama Kipeät sielut esittelee suomalaisen hulluuden historiaa vuosikymmenien ajalta. Gaudeamus
Pekka Ruissalo

Pekka Ruissalo

Huhtikuussa 1900 Nokian Pitkäniemen mielisairaalaan tuotiin potilaaksi alakuloisuudesta, hallusinaatioista ja pakonomaisista seksuaalisista haluista kärsinyt nuorukainen, Maurits, joka kuvitteli, että hänen päässään oli hämähäkki.

Diagnoosiksi annettiin nykyistä skitsofreniaa edeltänyt dementia praecox eli ennenaikainen tylsistyminen. Mauritsia pidettiin sairaalassa yksitoista vuotta, kunnes hänet poistettiin sieltä parantumattomana.

Tämä on yksi kertomus Petteri Pietikäisen kirjassa Kipeät sielut (Gaudeamus), joka syventyy suomalaisen mielenterveyshoidon historiaan. Tarkastelu alkaa 1840-luvulta, jolloin Lapinlahteen perustettiin maan ensimmäinen mielisairaala, ja ulottuu seuraavan vuosisadan puoliväliin, aikaan juuri ennen modernien psyykenlääkkeiden läpimurtoa.

Kirjan perusteella nykyajalle ominainen kiireen tuntu ja stressin kokemus eivät ole olleet vieraita ennenkään.

– Suomen lääkärikunnassa hermosairauksia lähestyttiin niin lääketieteellisenä kuin kulttuurisena ja yhteiskunnallisenakin ongelmana: modernin ajan kiireinen elämänrytmi ja urbaani syke valoineen, autoineen ja raitiovaunuineen, jatkuva ’olemassaolon kamppailu’, poliittinen kuohunta ja perinteisestä talonpoikaisesta elämänmuodosta irtaantuminen koettelivat ihmisen hermostoa, kirjassa kuvataan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut