Mitä kannattaa opiskella, jos haluaa viiden vuoden päästä varman työpaikan? – Tamperelainen kysyi kolmelta asiantuntijalta

Työelämä: Tamperelainen kysyi kolmelta asiantuntijalta, mitä kannattaa nyt opiskella, jos haluaa viiden vuoden päästä varman työpaikan.

Sosiaali- ja terveysala on varma valinta, jos haluaa olla töissä viiden vuoden päästä. Kuvituskuva. Jaana Kautto

Riina Haapala

Jos haluaa viiden vuoden päästä saada varmasti työpaikan, varminta on kouluttautua sosiaali- ja terveysalalle. Kaikista ei kuitenkaan voi tulla lähihoitajia, sairaanhoitajia tai lääkäreitä. Tamperelainen kysyi kolmelta asiantuntijalta, mihin ammattiin kannattaa kouluttautua, jotta töitä riittää.

Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen rehtori Teppo Tapani sanoo, että tulevaisuudessa monipuolinen osaaminen on valtti. Ammatillisessa koulutuksessa on tällä hetkellä ammatillisia perustutkintoja sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Perustutkintoja on 43. Tapanin mielestä niitä voisi olla vähemmän.

– Voisi olla esimerkiksi sote, tekniikka ja kauppa. Ihminen ehkä suunnilleen tietää, onko hän kiinnostunut sotesta vai tekniikasta, onko kauppiasluonne vai haluaako tehdä ruokaa, Tapani sanoo.

Laajemman kokonaisuuden sisällä pitäisi Tapanin mielestä voida aluksi kokeilla eri asioita ennen kuin valitaan se, mihin keskitytään.

– Se vasta kallista on, että käyt kolme vuotta ammatillista koulutusta ja sen jälkeen toteat, että ei ole minun ala.

Liki varma työpaikka on lähihoitajilla, joita tarvitaan hoitajamitoituksen vuoksi tulevaisuudessa tuhansia enemmän.

– Meilläkin on sitä koulutusta lisätty ja tullaan lisäämään. Se on iso kysymys, että mistä löytyvät lähihoitajaopiskelijat.

Toinen hyvän työllisyyden ala on teollisuus.

– Suhdanneluvut ovat pandemian takia vähän huonot, mutta täytyy muistaa, mikä on ikäjakauma. Varsinkin teollisuuden ammateissa moni työntekijä on lähellä eläkeikää.

Tapani sanoo kantavansa huolta ylioppilaista.

– Lukioiden kautta menee paljon opiskelijoita läpi ja kaikki heistä ei saa korkea-asteen paikkaa. Heitä haastaisin hakemaan käytännön ammatin pohjalle ja siitä jatkamaan korkea-asteelle, jos lukuintoa riittää. Jos sitten menee vaikka työmaalle kympiksi, niin on ihan erilaista, kun on sitä käytännönkin osaamista.

– Ylioppilaat ovat käyneet koulua ja on kielitaitoa. Yo-tutkintoon yhdistetyllä ammatillisella osaamisella voi olla kilpailukykyä.

Pirkanmaan ely-keskuksen ennakointiasiantuntija Juha Salminen sanoo, että viiden vuoden päästä varmasti työllistävät ammatit saadaan, kun katsotaan ihmisten tarpeita.

– Terveydenhuolto ja sosiaalisektori tulee olemaan merkittävä työllistäjä. Kaikki tarvitsevat joskus terveydenhuoltoa.

Salminen myös muistuttaa, ettei rakentaminen lopu ikinä.

– Koko ajan rakennetaan uutta tai korjataan vanhaa.

Rakentaminen heilahtelee jonkin verran suhdanteiden mukaan ja myös keskittyy. Pienemmille paikkakunnille ei rakenneta niin paljon.

– Etelä-Pirkanmaallakin on kuntia, että saatetana rakentaa yksi kerrostalo 15 vuoden aikana.

Korona-aikana on korostunut myös hygienian merkitys.

– Siivous on alipalkattu ja aliarvostettu ala, vaikka sitä tarvitaan aina.

Salminen nostaa esiin myös energia- ja ympäristötekniikan. Sen alan asiantuntijoita tullaan tarvitsemaan.

– Vaikka biotalousinsinööri on hyvä esimerkki.

Ylipäänsä teollisuus tulee tarvitsemaan työntekijöitä, mutta Salminen sanoo, ettei sinne haluta kouluttautua. Osittain syynä on Salmisen mielestä teollisuuden mielikuvat ja lyhytnäköisyys.

– Suomen teollisuus pistää kolmen neljän vuoden välein työntekijät pihalle kun tulee taantuma. Lisäksi vanhemmat kuvittelevat, että se on likaista ja vaarallista työtä. Vanhempien pitäisi vaikuttaa lasten kouluttautumiseen ja käydä katsomassa jossain metallifirmassa, että mitä se on.

Salmisen mukaan keskiasteen ammatit eivät poistu. Vaikka koneet ovat korvanneet jo jotain tehtäviä, kaikkeen ei konetta kannata rakentaa.

– Eihän keinolyä kannata rakentaa lapiotöihin. Kyllä keinoälyllä kannattaa lakimiesten työ korvata ennemmin kuin autonasentajan.

Salminen sanoo, ettei viiden vuoden aikana tapahdu niin radikaalia muutosta, että tämän päivän ammatit häviäisivät.

– Muutokset eivät ole työmarkkinoilla niin valtavat kuin 1960–70-luvulla. Tottakai tämä digimaailma vaikuttaa, Salminen sanoo.

– Tämä on myös arvostuskysymys, että mitä vanhemmat arvostavat. Ei tarvitse ajatella, että pitäisi olla 25-vuotiaana tohtori.

Alasta riippumatta koulutuksen jälkeen oppii työelämässä. Yhdeksi tärkeimmistä asioista Salminen nimeää tiedonhakutaidot.

– Google on hyvä tapa oppia, aina on joku, joka on jo kokeillut samaa asiaa.

Tampereen yliopiston koulutuksen vararehtori Marja Sutela muistuttaa, että viisi vuotta on pitkä aika. Yllättävät kriisit, kuten koronavirus on osoittanut, voivat aiheuttaa työttömyyttä myös aloilla, joilla sitä ei kuvittelisi olevan.

Sutela sanoo, että monella professioalalla eli suoraan ammattiin valmistavalla koulutuksella on riittänyt töitä.

– Tällä hetkellä on huutava pula varhaiskasvatuksen opettajista, mutta onko tilanne sama viiden vuoden kuluttua, hän sanoo.

– Lääkärit, psykologit, logopedit. Sitten varmaan tekniikan alat eli diplomi-insinöörit.

Työllistyminen on kuitenkin mahdollista, vaikka lääketiede tai tekniikka ei houkuttelisi.

– Silloin on keskeistä, millaisen aineyhdistelmän valitsee ja miten opinnot rakentaa. Ottaa vaikka yrittäjyyteen ja innovaatioihin liittyviä opintoja, Sutela sanoo.

Itse yliopisto-opintojen lisäksi Sutela suosittelee ylioppilaskunnassa tai ainejärjestössä toimimista: niistä saa johtamis-, päätöksenteko- ja viestintäosaamista. Niitä tarvitaan myös työelämässä.

– Miten suunnittelet tutkinnon sellaiseksi, että se edesauttaa työllistymistä oli maailman tilanne 5-6 vuoden päästä mikä tahansa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut