Paha olo, ihmissuhdeongelmat ja arjessa selviytyminen olivat yleisimmät syyt soittoihin Kriisipuhelimeen kesällä.
Soitoissa kuuluu vahvasti ihmisten paha olo. Myös itsetuhoisten yhteydenottojen määrä kaksinkertaistui viime vuodesta.
Kesäkuun alusta elokuun puoliväliin Kriisipuhelimessa vastattiin yli 17 200 soittoon. Se on kesän soittojen kaikkien aikojen ennätys, tiedottaa Mieli eli Suomen Mielenterveys ry.
Soittoyrityksiä oli lähes 60 000 eli huomattavasti enemmän kuin viime kesänä.
Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter kertoo, että soittoyritysten määrä kasvaa normaalisti kesäkuukausina monien palveluiden ollessa kiinni.
– Lomat myös lisäävät haasteita erityisesti läheisten kanssa. Tänä kesänä pystyimme tarjoamaan keskusteluapua yhä useammalle soittajalle. Vastattuja puheluja oli noin 6 000 enemmän kuin viime kesänä, sanoo Winter tiedotteessa.
Itsetuhoisten yhteydenottojen määrä kasvoi kesäkuussa keskimäärin 20 soittoon vuorokaudessa, kun viime vuonna niitä tuli noin yhdeksän vuorokaudessa.
Erityisesti 18–29 -vuotiaiden naisten itsetuhoisten soittojen määrä kasvoi. Miehissä itsetuhoisuuden takia soittivat eniten keski-ikäiset. Akuutteja tilanteita on Kriisipuhelimessa useita joka vuorokausi.
Winter pitää hyvänä, että itsetuhoisiin ajatuksiin lähdetään hakemaan apua matalalla kynnyksellä.
– Takana on raskas kevät, ja pitkittynyt huoli ja epävarmuus syksystä lisäävät kuormitusta. Jos tarvitsee viranomaisapua, täytyy aina soittaa hätänumeroon 112, hän neuvoo.
Kriisipuhelin tarjoaa keskusteluapua ja se on perustettu nimenomaan ehkäisemään itsemurhia.
– Soittajien palaute ja päivystäjien kokemus on, että puhuminen selkeyttää ajatuksia, tuo toivoa ja rauhoittaa oloa, kuvaa Winter.
Vuoden alusta Kriisipuhelimessa on vastattu jo noin 50 000 soittoon, kun koko viime vuoden aikana vastattiin yhteensä noin 56 000 soittoon.
Kriisipuhelin siirtyi helmikuussa ympärivuorokautiseen aukioloon ja päivystäjien määrää lisättiin. Koronakriisin myötä kriisityön ammattilaisia siirtyi kriisikeskusverkostossa puhelinpäivystämiseen ja vapaaehtoiset lisäsivät päivystysvuorojaan.
Silti kaikkiin soittoihin ei pystytä vastaamaan, sillä soittoyritysten määrä kasvaa jatkuvasti.
Häiriösoittojenkin määrä on kasvanut samalla, kun ihmiset hakevat koronakriisissä yhä paremmin apua pahaan oloonsa.
– Tämä on erittäin ikävä ilmiö. Häiriösoitot ruuhkauttavat linjoja ja hidastavat toisten avunsaantia, Winter toteaa.
Kriisipuhelimessa päivystävät kriisityöntekijät ja koulutetut vapaaehtoiset.
Kriisipuhelin päivystää neljällä kielellä suomeksi, ruotsiksi, arabiaksi ja englanniksi. Soittojen ja keskustelujen määrät ovat kasvaneet selvästi myös ruotsin- ja arabiankielisillä linjoilla.
Kriisipuhelin suomeksi 09 2525 0111, avoinna ympäri vuorokauden.