Korona rukkasi tamperelaiskoululaisten lukujärjestyksiä uusiksi – näin kouluihin palataan: "Mitään vuorolukujärjestelmää ei ole tarpeen käynnistää"

Suomenkielisen opetuksen oppilasmäärä kasvaa vuosittain noin 710 oppilaalla perusopetuksessa ja yli 300 opiskelijalla lukioissa, totevat kirjoittajat. Lukas Pearsall

Riina Haapala

Tamperelaiskoululaiset aloittavat uuden lukuvuoden ensi viikon tiistaina. Tällä hetkellä tavoitteena on aloittaa opetus normaalioloissa, kertoo Tampereen kaupungin sivistysjohtaja Lauri Savisaari.

Kouluissa on samoja varotoimenpiteitä kuin keväällä: korostettu käsihygienia, turvavälit ja tehostettu siivous, mutta muuten tavoitteena on käydä koulua normaalioloissa.

Korona näkyy kuitenkin lukujärjestyssuunnittelussa.

– Jonkin verran on porrastusta jouduttu tekemään, Savisaari kertoo.

Porrastus tarkoittaa pieniä eroja koulun alkamis- ja päättymiskellonajoissa ja ruokailussa.

– Mitään vuorolukujärjestelmää ei ole ollut tarpeen käynnistää.

Mitään vuorolukujärjestelmää ei ole ollut tarpeen käynnistää.

Perusopetuksessa on Tampereella 18 200 oppilasta.

– Volyymit ovat isoja ja tautitilanteessa varautumisen pitää olla sen mukaista.

Tampereella on tehty myös suunnitelma b, jos koronatilanne pahenee.

– Kevään kokemusten perusteella voidaan hallitusti lisätä etäopetuksen käyttöä.

Savisaaren mukaan etäopetus sujui keväällä ”olosuhteisiin nähden yllättävän hyvin”. Kun käytännössä kaikki kaupungin työntekijät siirtyivät etätöihin, haasteeksi tuli tietoverkkojen kuormitus.

– Kun kertaheitolla kymmen- ja jopa satakertaistui tietoverkkojen käyttö, niin kaistan kestävyydessä oli haasteita, Savisaari sanoo.

Tätä yritettiin tasata sillä, että työntekijöiden etäpalavereissa videoyhteyksiä ei käytetty, jotta kaistaa jäisi mahdollisimman paljon koulujen käyttöön. Kaistaakin saatiin sittemmin lisättyä.

– Se, mikä alkuun huoletti, oli että onko kodeissa tasavertaisesti päätelaitteita, Savisaari kertoo.

Huoli oli kuitenkin turha: niissä perheissä, joissa laitteita oli, lapset saivat niitä käyttää ja muille tarjottiin koululta.

– Ei tullut tilannetta, että päätelaitteet eivät olisi riittäneet, Savisaari kertoo.

Haasteet pitkässä etäopetuksessa tulevat myös siitä, miten voidaan varmistaa kunkin oppilaan eteneminen. Vaikka opettajat ovat ammattitaitoisia, video ei ole sama asia kuin läsnäolo luokassa.

– Jos ei ole koko ajan vuorovaikutuksessa, niin se ei voi olla vaikuttamatta opetuksen vaikuttavuuteen, Savisaari sanoo.

Etäopetus ei kuitenkaan ole syksyllä ensimmäinen vaihtoehto. Luokkiin ei myöskään olla laittamassa videokameroita niin, että osa oppilaista seuraisi opetusta luokassa ja osa kotona.

– Ajatuksena on, että jos joudutaan etäopetusta käyttämään, niin koko ryhmä olisi etänä samaan aikaan, Savisaari sanoo.

On myös oppilaita, jotka kuuluvat riskiryhmään tai eivät muista syistä voi olla läsnä.

– Tämä haaste on tunnistettu. Jos oppilas normaalisti on poissa, hänelle voidaan osoittaa tehtäviä. Jos kyse on suuresta joukosta yksittäisessä koulussa, niin yksi opettaja voisi opettaa etänä eikä hänellä olisi lähiopetusta, Savisaari kertoo esimerkin opetusvaihtoehdoista. Nämä ovat kuitenkin vielä skenaarioita.

Parhaillaan Suomessa keskustellaan maskien käytöstä ja mahdollisesta maskipakosta. Jos maskipakko tulee, Tampereella noudatetaan Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen ohjeita.

Jos yksittäinen oppilas haluaa tulla kouluun maski kasvoillaan, sitä ei kielletä. Kaupunki ei kuitenkaan työnantajana tai koulutuksen järjestäjänä hanki maskeja.

– Jos maskien käytöstä tulee valtakunnallisia suosituksia, päivitämme ohjeita.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut