Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Tamperelaisen vaalikone on nyt auki – löydä oma ehdokkaasi

Kuntosalilla kaikki on itsestä kiinni, sanoo Seremoniamestari – "Rauta nousee tai ei nouse"

Riimittelijä: Matti ”Sere” Huhta löytää kuntosalilta vastakohdan häilyvälle työelämälle.

Matti ”Sere” Huhta on asunut Tampereella 22 vuotta.

Kuntosaliharjoittelun uuden suomiräpin kantaisä ehti aloittaa aikana, kun kotimainen hiphop oli yhtä kuin Raptori tai MC Nikke T.

– Aloitin yläasteen lopulla, kun jonkinlaiseen kuntoiluun piti ryhtyä. Silloin treenaamisessa ei vielä ollut paljon tolkkua. Paikkana oli Espoon Laaksolahden jäähallin kuntosali, jossa oli lähinnä käsipainot ja voimanostovehkeet, musta kumilattia ja lautaseinät. Yhtään peiliä ei salin puolella ollut.

Muutama vuotta myöhemmin Sere opiskeli Tampereella ja valmisteli Seremoniamestarina ensimmäistä suurta suomenkielistä räpalbumia Omin sanoin.

Myös iskusävelmiä syntyi: Viesti, Kappale kauneinta suomiriimiä ja vuoden 2002 menestysviisu Chillaa meiä kanssa ovat pysyvästi hittilistalla.

Vuonna 2020 Sere häärää enemmän studiossa kuin laulumikin ääressä; muun muassa tamperelaisen Silkinpehmeen tulevalla pitkäsoitolla on useita Seren työstämiä biittejä. Myös perinteinen lauluntekijähomma on hiipimässä Seren pirtaan.

– Hienointa on varmaan se, ettei mitään tavoitteita ole. Teen musiikkia ilman paineita ja vain silloin kun huvittaa.

Myös Seren kuntosaliharjoittelu on kehittynyt vuosien kuluessa luontevasti.

– Tärkein muutos omassa treenaamisessa on varmaan se, että tunnen kehoni paremmin kuin penskana ja liikkeitä ei tarvitse liiemmin ajatella. Ulkonäöllä on yhä vähemmän tekemistä treenaamisen kanssa, sen näkee treenivarusteistakin.

– Tiettyjä rutiineja noudatan, mitään ohjelmaa en. Hyvänä viikkona käyntejä tulee kolmisen, huonona yksi. Treenaaminen kynän ja lehtiön kanssa on minulle kauhistus, samoin ohjattu ryhmäliikunta. Mietin päivän treeniä vasta salille kävellessä, joskus vasta paikan päällä. Minulle on tärkeä tehdä itsenäisesti ja omaan tahtiin, Sere kertoo.

Treenaaminen on Serelle myös vastakohta työelämän häilyville projekteille, joissa ei aina ole selvää alkua ja loppua.

– Esimerkiksi penkkipunnerrus on erittäin konkreettista. Rauta nousee tai ei nouse. Selitykset eivät auta ja kaikki on itsestä kiinni.

Fiilis on melkein aina parempi salilta lähtiessä kuin sinne mennessä, henkisesti ja fyysisesti.

– En ymmärrä ihmisiä, jotka valittavat, että salillekin pitäisi jaksaa. Senkun pakkaa kassin ja lähtee.