Koronakevät veti Suomen talouskasvun historiansa syvimpään sukellukseen, tiedottaa Hypoteekkiyhdistys. Hypo kuvaa, että taloudelle korona-aika oli "kuin viipyilevä sunnuntai". Ihmiset kuluttivat lähinnä vähittäiskaupoissa ja nettipalveluissa".
Hypoteekkiyhdistys ennustaa, että Suomen bruttokansantuote (BKT) laskee tänä vuonna 7 prosenttia.
Kurjuus ei kuitenkaan näyttäisi kestävän kauan, vaan sulkutoimien jälkeen taloudellinen toimeliaisuus noussee nopeasti ja Hypo ennustaa ensi vuodelle 4 prosentin talouskasvua. Kasvun ratkaisee se, milloin tauti saadaan taltutettua rokotteella tai muilla keinoin.
– Uhat liittyvät luonnollisesti koronan kehittymiseen. Laajat lomautukset voivat vaihtua massatyöttömyydeksi pienestäkin iskusta. Pitkäaikaisempi varjo näkyy tulevassa tuottavuudessa, koska korona-aikana ei ole investoitu, etätyöt vähentävät innovointia ja pelot rajoittavat ainakin matkailua ja suurtapahtumia. Vientiteollisuudelle syksy näyttää hyvin heikolta, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus sanoo tiedotteessa.
Korona-ajan yllätys on ollut se, että monet ovat vahingossa tulleet sekä vauraammiksi että terveemmiksi, Hypo arvioi. Jos työpaikka on säilynyt, tulot ovat pysyneet ennallaan, mutta rahaa on säästynyt. Myös eläkkeet ovat pysyneet samoina.
– Koronan aikana kuluttaminen palveluihin ja ulkomaanmatkoihin on ollut mahdotonta. Peloista huolimatta alkoholin kulutus laski jopa 15 prosenttia, mikä vähentää alkoholihaittoja. Varallisuuden kasvu näkyy tilastoissa talletuksien nousuna. Pian kotitalouksilla on yli 100 miljardia euroa talletustileillä säästöjä, Brotherus sanoo tiedotteessa.
Suomalaisista saattaa poikkeustilanteen jälkeen tulla ruotsalaisempia.
Pääekonomisti Juhana Brotherus, Hypoteekkiyhdistys
Toisaalta velatkin ovat kasvaneet. Monet velalliset tarttuivat pankkien lyhennysvapaisiin, kun taloushuolet heräsivät.
– Voikin olla, että kriisin jälkeen asuntolainaa uskalletaan ottaa aiempaa enemmän. Ajatus kulkee niin, että kriisin sattuessa pankki joustaa lyhennyksissä. Vuokra sen sijaan ei jousta senttiäkään. Suomalaisista saattaa poikkeustilanteen jälkeen tulla ruotsalaisempia ja velan kanssa uskalletaan elää. Kohtuus kuitenkin kaikessa, Brotherus linjaa tiedotteessa.
Velalliselle hyvä uutinen on sekin, että korkojen nousua ei enää edes odoteta. Sijoittajat odottavat euriborien jäävän nollan tuntumaan vuosikymmeniksi. Velallisen kannalta merkittävää onkin Hypon mukaan nyt se, miten Suomen luottoluokitus kehittyy. Suomen valtion luottoluokituksen heikentyminen näkyisi sekä valtion korkomenojen kasvuna että uusien asuntolainojen marginaalien nousuna.
Hypoteekkiyhdistys sai kesäkuussa Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoululta vuoden 2019 tarkimman talousennustajan palkinnon. Kristallipallo tuli Hypolle tasaisella suorituksella. Hypo myös ennusti viime vuoden talouskasvun pilkulleen kohdalleen.
– Tässä ennustekilpailussa tärkeää on tasaisuus. Hypolla oli eniten ykkössijoja ja keskimäärin tarkin ennuste vaihtotaseessa ja yksityisessä kulutuksessa. Hypo voittikin reippaalla piste-erolla, kertoo Hypon tiedotteessa professori Kari Heimonen kilpailun järjestäjistä.