Lauri Lyly summaa koronakevään: 100 miljoonan euron isku Tampereelle, mutta myös paljon hyvää – "Jos joku asia ottaa päähän, niin..."

Talous: Koronakevään 100 miljoonan euron isku vesitti mahdollisuuden talouden tasapainottamiseen tällä pormestarikaudella. Pormestari Lauri Lylyn mukaan epidemian hoito on näyttänyt myös paljon hyviä puolia julkisen hallinnon toiminnassa.

Nyt on katse kohti kesää, mutta syksyllä koronan laskun hoitaminen tietää vaikeita budjettineuvotteluja, sanoo Lauri Lyly. Petteri Mäkinen
Petteri Mäkinen

Petteri Mäkinen

Jos joku asia ottaa päähän, niin tämä ottaa.

Pormestari Lauri Lylyn (sd.) syvältä lähtevä puuskahdus paljastaa, että nyt puhutaan tärkeistä asioista.

Kevään koronaepidemia iski noin 100 miljoonan euron loven Tampereen kaupungintalouteen.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Lylyn pormestarikauden ykköstavoite talouden saaminen tasapainoon kauden loppuun mennessä ei toteudu.

– Saimme alkuvuodesta talouden tasapainoon, mutta korona vesitti sen. Olimme jo siinä tilanteessa, johon kolmen vuoden työskentelyllä pyrimme.

Valtion tukipaketin jälkeen tämän vuoden alijäämäksi ennustetaan nyt 26 miljoonaa euroa.

Kun isku tulee, niin julkisen puolen pitää tehdä vastaisku.

Periaatteessa päälle tulee vielä noin 24 miljoonaa euroa, jotka valtio maksaa tänä vuonna verotulomenetysten korvauksena, joka kuitenkin peritään vuoden 2021 valtionosuuksien leikkauksena takaisin.

Ensi vuoden budjetin rakentaminen siirrettiin suosiolla syyspuolelle odottamaan talouden kokonaiskuvan selkiytymistä. Kesäkuun alun tiedoilla päädyttiin 130 miljoonan euron alijäämään.

– Kokonaisuuden kannalta isoja kysymyksiä ovat, kuinka nopeasti talouden pyörät lähtevät pyörimään, tuleeko valtiota uusia tukitoimia vielä tälle ja ensi vuodelle ja puhkeaako taudin toinen aalto.

– Valtio ei pysty koko koronan aiheuttamaa iskua kunnille korvaamaan. Siitä jää meille maksettavaa muun muassa korkeamman työttömyyden ja laskevien verotulojen kautta.

Kymmenet miljoonat menevät helposti hahmotuskyvyn yli. Pormestari varoittaa tuudittautumasta siihen, että ne pysyvät myös reaalimaailman ulkopuolella. Miljoonat eivät voi olla näkymättä palveluissa.

– Totta kai tämä vaikuttaa. Se tyrmää ainakin sen, ettei uusia palveluita kannata haikailla.

Suhteellistamisharjoitusta voi jatkaa muuttamalla 130 miljoonaa euroa 3,25 veroprosentiksi kunnallisverossa.

Lyly pitää todennäköisenä, että veroprosentin korottaminen nousee taas keskusteluun, vaikka puolen prosentin nosto tälle vuodelle piti sisällään kompromissin siitä, ettei veroa nostateta ainakaan vuoteen 2023 saakka.

– En ole itse kauhean innostunut veronkorotuksista. Katsotaan ensin kaikki muut vaihtoehdot. Koronan aiheuttama isku on kuitenkin kuntatalouteen valtava ja sen vaikutus kestää vuotta pidempään. Mikäli sote-uudistus tulee, on kuntataloutta myös katsottava pidemmällä aikavälillä.

Vaikka koronan lyhyen aikavälin vaikutukset ovat nyt venymässä vähintään keskipitkän aikavälin vaikutuksiksi, saattavat epidemian pitkän aikavälin vaikutukset tuoda myös paljon positiivisia asioita.

– Kiitokset työntekijöille siitä, että nopeasti eteen tullut etätyökausi on sujunut näin sujuvasti, kiittää pormestari.

Tampereella otettiin jo maaliskuun puolivälissä käyttöön häiriötilanteiden ja poikkeusolojen johtamisjärjestelmä. Lylylle keskitettiin päätösvaltaa muun muassa peruspalvelujen turvaamisesta.

Päätöksiä tehtiin esimerkiksi päivähoidon maksuvapautuksista, koulujen toiminnasta ja yritysten toiminnan tukemisesta.

– Sitä käytettiin varsinkin alkuvaiheessa asioissa, jotka eivät voineet odottaa normaalia päätöksentekoa. Järjestelmä testattiin nyt jo se toimi todella hyvin.

Johtamisjärjestelmä teki pari kuukautta keskusvirastotalolla suurimman osan ajasta yksin istuneesta pormestarista Tampereen historian eniten valtaa omaavan päättäjän. Lyly kieltää, että asiaa ehti edes miettiä.

– Sitä vaan tekee ne asiat ja päätökset, jotka täytyy sen hetkisten tietojen pohjalta. Huippuvirkamiehiä on kuitenkin koko ajan ympärillä ja valmisteluun voi luottaa.

Isot päätökset päästiin tekemään ilman poliittista vastakkainasetteluja. Kun koronan taloudellisia jälkiä paikataan, tilanne muuttuu varmasti.

Syksyllä on edessä paljon isoja päätöksiä muun muassa ratikan toisesta vaiheesta. Pormestarin mukaan investoinnit ovat nyt elvytystä.

– Kun isku tulee, niin julkisen puolen pitää tehdä vastaisku. Investointien taso pyritään pitämään hyvänä. Emme himmaile esimerkiksi kouluremontteja ja tulevaisuusinvestointeja.

Edessä olevista isoista taloushaasteista huolimatta Lyly katsoo tulevaisuuteen positiivisesti. Akuutin ja täysin uniikin kriisitilanteen hoitaminen antaa uskoa siihen, että ongelmat ovat hoidettavissa.

– Hieno havaita, kuinka hyvin suomalainen yhteiskunta on tämän hoitanut. Suomen julkinen hallinto on kyvykäs toimija.

Muutos

Virastoremontti uusiksi

Koronaepidemia ja sen opetukset vaikuttavat jatkossa moniin asioihin Tampereen kaupungilla, korostaa pormestari Lauri Lyly (sd.).

Esimerkiksi Tampereen keskusvirastotalon remonttia suunnitellaan jatkossa aivan uudelta pohjalta.

Tulevaisuudessa talossa on omien työhuoneiden sijasta enemmän yhteistä monityöskentelytilaa.

– Kevään onnistunut etätyökausi on muuttanut käsityksiä siitä, millaisia tiloja tarvitsemme ja paljonko työtilaa täytyy mitoittaa henkilöä kohti.

Laajennettavaan ja remontoitavaan keskusvirastotaloon on tulossa lisää kaupungin työntekijöitä, jos Frenckellin kiinteistö saadaan myytyä.

– Katutasoon on ajateltu kokousmaailmaa, jossa on eri kokoisia kokoustiloja.

Viime vuonna remontin hinnaksi arvioitiin noin 57 miljoonaa euroa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.