Sisä-Suomen poliisin rikosylikomisario Jari Kinnusella ja rikosylikonstaapeli Vesa Mäkisellä on tuhansien kuulustelujen historia takanaan. Tuohon satsiin mahtuu monenlaisia ihmisiä ja monenlaisia tapoja suhtautua.
– Yhden asian sanon aina ennen kuin aloitetaan: ei ole pakko puhua mitään, mutta se kannattaa, Mäkinen kertoo.
Kokeneen Jari Kinnusen erikoisalaksi on muodostunut viime vuosien aikana huumepuolen tutkinta ja huumepuolen tekijöiden kuulustelu. Hän sanoo, että se on kuulustelupuolella käytännössä ihan oma taiteenlajinsa.
– Lähtökohtaisesti tilanne on sillä osastolla se, että vastapäätä istuu ihminen joka kieltäytyy kaikesta yhteistyöstä eikä pukahda sanaakaan. Siitä asetelmasta pitää kuitenkin lähteä rakentamaan asiaa, ja kärsivällinen pitää olla koko ajan.
Kinnunen korostaa, ettei poliisi lähde suoranaiseen kaupantekoon.
– Se tehdään, mikä laki sallii. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos huumepuolella kaveri on yhteistyökykyinen, meillä on alueella sellaiset syyttäjät jotka huomioivat sen seikan kyllä tuomiota vaadittaessa. Asian tulee olla reilu myös epäiltyä tai syytettyä kohtaan: hänelle kyllä kerrotaan esimerkiksi, mitä tarkoittaa vaikeuttamisvaara ja miten se asettuu vangitsemisen syyksi, Kinnunen kuvailee.
Vaikeuttamisvaara tarkoittaa käytännössä sitä, että epäilty pidetään vangittuna koska hän voisi vapaalle päästyään vaikeuttaa tutkinnan etenemistä. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi potentiaalisen todistusaineiston kätkemistä ja hävittämistä.
Tamperelainen pureutuu kuulustelujen käytäntöihin ja periaatteisiin tarkemmin keskiviikon printtilehdessään.