Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Korona lisäsi kotihälytysten määrää Tampereella – Samaan aikaan turvakotien käyttö väheni huomattavasti

Ristiriita: Jos meidän turvakotimme ovat täynnä, voimme ohjata asiakkaita muihin turvakoteihin Suomessa, sanoo Tampereen Ensi- ja turvakodin toiminnanjohtaja Maria Länsiö.

Korona-aika on lisännyt kotihälytysten määrää Sisä-Suomen poliisin toimialueella. Poliisin tilastoista selviää, että helmikuun lukema (316 kotihälytystä) on maaliskuussa noussut lukemaan 362 ja huhtikuussa kotihälytyksiä on ollut jo 398 kappaletta. Toukokuun 26. päivään mennessä toukokuun kertymä on ollut 335 kotihälytystä.

Kotihälytyksiin lasketaan esimerkiksi perheväkivallan, häiritsevän henkilön tai yleensä häiritsevän metelin aiheuttama poliisin hälytystehtävä.

– Tarkempaa analyysia poliisi ei ole tehtävien jakautumisesta tehnyt. Lähes poikkeuksetta kotihälytysten korkeimmat lukemat sijoittuvat viikonloppuihin tai juhlapyhiin, kertoo Sisä-Suomen poliisin rikosylikonstaapeli Juha Ahola.

Samaan aikaan Tampereen Ensi- ja turvakodissa niin Petsamon kuin Hämeenkadunkin yksiköissä asiakasmäärät ovat vähentyneet. Toiminnanjohtaja Maria Länsiöllä ja johtavalla sosiaalityöntekijällä Milka Suuniittu-Sakarilla on sellainen epäilys, että potentiaalisen asiakkaan kynnys ottaa yhteyttä on koronan aikana noussut.

– Toukokuussa täyttöaste on ollut jopa 40 prosenttia pienempi vuotta aiempaan tilanteeseen verrattuna. Meillä on ollut siitä asiasta huolikin että mistä oikein on kyse, Suunittu-Sakari sanoo.

Viime vuonna täyttöaste oli koko vuoden ajan erilaista tasoa. Suuniittu-Sakari kertoo, että vuoden aikana yhteensä 225 asiakasta jouduttiin ohjaamaan muualle, koska molemmat Tampereen-yksiköt olivat täynnä.

– Meillä on kuitenkin velvoite hoitaa asiakkaalle turva, mikäli oman kaupungin yksiköt ovat täynnä. Siitä ei ole pelkoa, että kukaan jää tyhjän päälle. Jos meidän turvakotimme ovat täynnä, voimme ohjata asiakkaita muihin turvakoteihin Suomessa, esimerkiksi Porissa on yleensä tilaa. Kukaan ei jää yksin, Länsiö huomauttaa.

Naisten mukaan väkivallan kierre toistuu vuodesta toiseen samantapaisena: se voi alkaa niin hienovaraisena, ettei sitä heti tunnista väkivallaksi. Se voi olla esimerkiksi nimittelyä, alistamista ja kontrollointia.

Yleensä väkivalta suhteessa lisääntyy ja myös mahdollisesti raaistuu, ellei siihen puututa. – Ensimmäistä lyöntiä ei kenenkään kannata jäädä odottamaan. Mikäli olosuhde alkaa näyttää siltä, että turva on perusteltua, tänne on suositeltavaa silloin hakeutua, Suuniittu-Sakari kuvailee.

– Kantasuomalainen väkivalta ei ole sellaista, että ajetaan perhe humalassa hankeen, sitä on kaikkiaan hyvin monta laatua. Päihteitäkin on nykyisin kuvioissa paljon muutakin kuin vain alkoholia, hän jatkaa.

Ja sitten on kunniaväkivalta. Maahanmuuttaja-asiakkaita on asiakaskunnassa Länsiön mukaan yhteensä 30 prosenttia.

– Se joskus herättää huomiotakin, että ”niinkin paljon”. Siihen vastaan, että sitä muuta on sitten 70 prosenttia, Länsiö kertoo.

Petsamossa oli viime vuoden aikana turvakotiasiakkaana yhteensä kymmenen miestä.