Palkittu tamperelainen matematiikanopettaja: "Matematiikasta voi löytää onnistumisen kokemuksia taitotasosta huolimatta"

Opiskelijat ehdottivat opettaja Antti Saariselle palkintoa. He kokevat Saarisen opetuksen olevan käytännönläheistä, vaikka pitkän matematiikan aiheet eivät kovin käytännönläheisiä muuten aina ole. Riina Haapala

Riina Haapala

Tampereen teknillisen lukion matematiikan lehtori Antti Saarinen palkittiin tänä keväänä työstään matematiikan opettajana. Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön stipendiä Saariselle hakivat hänen opettamansa opiskelijat. Perusteluissa opiskelijat muun muassa kehuivat Saarisen kykyä tuoda käytäntöä osaksi matematiikan opiskelua.

Saarisesta ei tosin pitänyt alkujaan tulla matematiikan opettajaa eikä matematiikka ollut lukion jälkeen se ykkösvaihtoehto.

– Olen opettanut lukiossa kymmenen vuotta ja sitä ennen ollut kymmenen vuotta yliopistomaailmassa tutkijana ja vanhempana tutkijana silloisella TTY:llä, Saarinen kertoo.

Tavoitteena oli jäädä tekemään tutkimusta, mutta väitöskirjaa tehdessä Saarinen totesi, ettei akateeminen maailma ole ehkä hänen juttunsa. Vielä maisterivaiheessa Saarisella ei käynyt mielessäkään, että hänestä voisi tulla opettaja. Pedagogisten opintojen jälkeen hän oli lähdössä Helsinkiin, kun Hervannan lukion rehtori soitti ja kertoi, että matematiikanopettajan paikka olisi auki. Saarinen haki, pääsi ja on sillä tiellä edelleen.

Hervannan lukio on nykyään Tampereen teknillinen lukio ja se painottaa matematiikkaa ja tekniikkaa. Matematiikka on aine, jota usein joko vihataan tai rakastetaan. Saarinen opettaa pääsääntöisesti pitkän matematiikan opiskelijoita, joista suurin osa on motivoitunut ja kiinnostunut aiheesta.

– Kun Facebookissa seuraa keskusteluja matematiikasta, siellä tuntuu olevan ajatus, että kaikista pitäisi tehdä matematiikan maistereita. Jos ei kiinnosta tai taitotaso ei välttämättä ole pitkän matematiikan tasolla, ei välttämättä kannata opiskella pitkää, Saarinen toteaa.

Olen yrittänyt luopua siitä, että paasaisin koko tunnin samaa asiaa kaikille.

Hän kuitenkin muistuttaa, että matematiikasta voi löytää onnistumisen kokemuksia taitotasosta riippumatta.

– Olen yrittänyt luopua siitä, että paasaisin koko tunnin samaa asiaa kaikille, Saarinen kertoo.

– Niille, jotka osaavat, olen tarjonnut haastavampia tehtäviä ja ne joilla on vaikeaa, ovat tehneet perustason tehtäviä.

Matematiikka ja erityisesti pitkä matematiikka ovat olleet paljon tapetilla pääsykoeuudistuksen takia. Sen myötä yliopistoon pyrkivä saa eniten pisteitä pitkän matematiikan laudaturista, oli ala lähes mikä tahansa.

Opettaja näkee opiskelijoiden tuskan, mutta Saarinen kertoo, että opettajalle se ei tuo lisäpaineita.

– Esimerkiksi nyt oli keväällä hirveän vaikea pitkän matematiikan koe. Laudaturin raja oli todella alhainen, Saarinen sanoo.

– YTL näyttää kysyvän ihan mitä tahansa maan ja taivaan väliltä. Lukio ei ole valmennuskurssi yo-kirjoituksiin. Olen ylioppilastutkinnon ottanut niin, että minun tehtävä on opettaa matematiikkaa ja tiedän, mikä kaikki on tärkeää. Ihan sama, mitä YTL kysyy, niin opiskelija pärjää siellä.

Pääsykoeuudistus on myös tuonut pitkän matematiikan pariin yhä enemmän opiskelijoita, jotka lukevat sitä niin sanotusti hampaat irvessä. Tällöin Saarinen kehottaa pohtimaan, onko pitkä matematiikka se oikea valinta.

– Huono arvosana pitkästä matematiikasta tuo vähemmän pisteitä kuin hyvä lyhyestä, Saarinen muistuttaa.

Bridge

Bridgestä opintoja

Antti Saarisen palkintoperusteissa mainitaan myös hänen Tampereen teknilliseen lukioon perustamansa bridgekurssi. Saarinen on pelannut bridgeä harrastuksekseen vajaa 15 vuotta.

– Olen tällä hetkellä Bridgeliiton pääkouluttaja ja kuulun Tammerbridgeen. Harrastus on ollut ukkoutumassa ja akkautumassa ja tarvitaan uusia harrastajia, Saarinen sanoo.

Bridgeä ei pelata tuurilla vaan se vaatii matemaattista päättelykykyä ja jopa todennäköisyyslaskentaa. Bridgekurssi on ollut suosittu ja opiskelijoita on vajaa 50, jotka ovat ainakin kerran käyneet pelaamassa. Kun on pelannut riittävän monta minuuttia, kurssi on suoritettu.

Perinteinen mielikuva bridgenpelaajista on kuitenkin ollut mummoja kukkahatut päässä juomassa sherryä ja juoruamassa.

– Sieltähän se on Britannian ylhäisöstä lähtenyt, Saarinen toteaa.

Vaikka Bridgeliitolla on myös junioritoimintaa, moni harrastaja on iäkkäämpi.

– Mummot ovat niitä pahimpia vastustajia, ne vie meikäläistä kuin litran mittaa, Saarinen naurahtaa.

Bridgekerhoja on Saarisen mukaan muutamassa muussakin lukiossa. Tampere on kuitenkin ainoa, jossa bridgestä saa opintopisteitä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.