Päivän vieras: Hyvää kansainvälistä museopäivää!

Vesa Järvinen

Vietämme tänään, 18. toukokuuta kansainvälistä musepäivää. Päivä on kansainvälisen museoneuvoston eli ICOM:n suosittelema museoiden vuosipäivä.

Tarkoituksena on tuoda esille museoiden asemaa kulttuurivaihdossa, kulttuurien rikastuttajina sekä keskinäisen ymmärryksen, yhteistyön ja kansojen välisen rauhan rakentamisessa.

Ensimmäisen kerran kansainvälinen museopäivä toteutui vuonna 1977. Sen suosio on kasvanut vuosittain. Viime vuosina noin 40 000 museota yli 150 maasta osallistui päivän viettämiseen. Museot järjestävät usein toimintaa koko viikoksi ja monet museot viettävät Museoiden yötä museopäivää lähimpänä lauantaina.

ICOM:in mukaan museo on laitos, joka kerää, säilyttää, tutkii ja pitää esillä historiallista, kulttuurihistoriallista ja luonnontieteellistä aineistoa. Näkyvin museotyön muoto ovat näyttelyt. Näyttelyiden kautta museot kohtaavat yleisönsä. Moni luuleekin, että kokoelmien esilläpito ja näyttelyt ovat yhtä kuin museo.

Suomessa museot jakautuvat taidemuseoihin, kulttuurihistoriallisiin ja luonnontieteellisiin museoihin sekä erikoismuseoihin, kokoelmiensa perusteella.

Museot keräävät ja dokumentoivat todisteita tavallisista esineistä ja ilmiöistä niin arjesta kuin juhlasta. Taidemuseoiden keräysperiaatteisiin kuuluu myös esteettisyys. Ulkomuseot ovat erikoistapauksia, sillä niissä myös museorakennukset ovat osa kokoelmaa.

Museijon tarkoitti yhdeksälle muusalle omistettua paikkaa.

Museoiden päätehtävä on säilyttää menneisyyttä. Tosin monet, etenkin päättäjät, haluavat nähdä museot matkailukohteina. Kävijät tulevat museoihin oppimaan jotain uutta ja tutustumaan menneisyyteen.

Näyttelyiden osana on usein kirjoitettua taustatietoa, ja museot voivat käyttää esineiden tukena myös video- tai äänimateriaalia, pienoismalleja tai vuorovaikutteisia elementtejä.

Hyvä opas ja opastus antaa kävijälle taustatiedot tunnistaen hänen taustatietonsa ja kykynsä omaksua museon kokoelmista tietoa ja kokemuksia.

Kun museolaitos syntyi 1700-luvulla, sen taustalla on ihmisen tarve kerätä. Varhaisimpia esikuvia museoille on löytynyt Mesopotamiasta viidentuhannen vuoden takaa.

Museo-sanan juuret ovat puolestaan kreikan sanassa museijon. Sanan alkuperäinen merkitys on muuttunut. Museijon tarkoitti yhdeksälle muusalle omistettua paikkaa. Museion merkitsi koulua tai tutkimuslaitosta. Tällaisia tieteellisiä keskuksia syntyi helleenisellä ja hellenistisellä kaudella.

Nykyaikainen museokäsite syntyi 1700-luvun lopussa, kun tiede alkoi eriytyä eri aloille ja positivistinen tieteen filosofia korosti kokemuksin ja havainnoin kerättyä analyyttistä tietoa.

Tämän seurauksena museoiden esinekokoelmat muodostuivat tieteellisen havainnoinnin kohteiksi.

Samoin nykymuotoiset museot kokoelmineen avautuivat yleisölle 1700-luvulla. Louvren avaamisesta vuonna 1793 käynnistyi ajatus kansallismuseoista. Suomen kansallismuseon perustaminen alkoi sata vuotta myöhemmin.

Vuonna 1946 perustetun ICOM:in nykyinen määritelmä museoista on vuodelta 2007: Museo on pysyvä, taloudellista hyötyä tavoittelematon, yhteiskuntaa ja sen kehitystä palveleva laitos, joka on avoinna yleisölle ja joka tutkimusta ja opetusta edistääkseen ja mielihyvää tuottaakseen hankkii, säilyttää, tutkii, käyttää tiedonvälitykseen ja pitää näytteillä aineellisia ja aineettomia todisteita ihmisestä ja hänen ympäristöstään.

Lyhyemmin sanottuna museon määritelmä mahtuu 3T:n sääntöön; Museo tallentaa, tutkii ja tiedottaa.

Kirjoittaja on Itä-Hämeen museon museonhoitaja

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.