Kotileipuri näyttää: Gluteeniton kakku voi olla näin upea

RUOKA Kirsi Järvisellä todettiin keliakia, kun hän oli 7-vuotias. Siitä asti kotona on leivottu ja laitettu ruokaa gluteiinittomasti. Leipomisesta tuli Järvisen intohimo jo lapsena.

Joulukuu inspiroi Kirsi Järvistä kehittelemään Taatelisen suklaapommin. "Nakukakut", joiden kuorrute valuu viettelevästi, ovat tällä hetkellä hyvin trendikkäitä. Lotta Åberg

Inka Töyrylä

Juhlava kahvitarjoilu. Kakkuja ja leivonnaisia. Ja gluteeniton vaihtoehto. Se hieman muista erillään oleva lautanen, jossa on harmaa lätty. Tai parhaimmillaankin iänikuinen varsovanleivos.

Ääriesimerkki, mutta valitettavan yleinen.

Kirsi JärvisenTerapiakeittiö-Facebook-sivu näyttää jotakin aivan muuta.

–Gluteenittomasti voi tehdä ihan mitä vain, eikä se ole mitenkään mahdottoman vaikeaa, Järvinen sanoo ja nostaa pöytään herkullisia savulohitartaletteja.

Vieressä odottaa joulukuun inspiroima taatelinen suklaapommikakku, aivan käsittämättömän hyvän makuinen.

–Aina joskus joku toteaa, että eihän tämä maistu ollenkaan gluteenittomalle. Miltä gluteenittoman sitten pitäisi maistua? Mauttomalta? Järvinen naurahtaa.

Keliaakikko eivoi syödä mitään, missä on vehnän, ohran tai rukiin sisältämää valkuaisainetta eli gluteenia. Se asettaa omat haasteensa ruuanlaitolle.

–Pitää olla tarkka. Gluteenia on yllättävissäkin asioissa, kuten joissakin sipseissä ja monissa karkeissa. Vehnää työnnetään joka paikkaan. Sitä on marinadeissa, mauste- ja salaatinkastikkeissa ja ties missä!

–Alkuun pääsee perunajauholla ja maissijauholla, jos haluaa kokeilla gluteenittoman leivonnaisen tekoa vaikkapa keliaakikkovieraalle, Järvinen vinkkaa.

Helpoimmillaan gluteeniton leipominen tarkoittaakin sitä, että vaihdetaan jauhot toisiin.

–Täytekakuista on ehkä helpoin aloittaa. Myös kääretorttu ja vaikka mutakakku on helppo tehdä, kun vaihtaa vain vehnäjauhot perunajauhoiksi. Ruuanlaitossa voi suurustaa kastikkeet ja keitot maizenalla eli maissijauholla.

Kirsi Järvisellä todettiin keliakia, kun hän oli 7-vuotias. Siitä asti kotona on leivottu ja laitettu ruokaa gluteiinittomasti. Leipomisesta tuli Järvisen intohimo jo lapsena.

Haastavinta leipomisessaon Järvisen mielestä kärsivällisyys.

–Koska sitkoa ei ole, taikina hajoaa helposti. Esimerkiksi karjalanpiirakat ovat vähän hankalia ja olen joutunut hyväksymään sen, että en yritäkään rypyttää niitä niin tiuhaan, sillä taikina ei kestäisi kasassa. Myös pitsa pitää kaulia pöydällä, kun normaalin pitsataikinan voisi vain venytellä.

Järvinen vakuuttaa, että lähes kaikki kuitenkin onnistuu. Sitkon puutteen vuoksi on hyvä lisätä yksi muna taikinaan. Myös psylliumjauheella saa hieman sitkon tapaista. Sitä Järvinen käyttääkin lähes kaikissa leipomuksissaan

–Vain lehtevää voitaikinaa en ole vielä oikein saanut onnistumaan gluteenittomista jauhoista. Joulutortut siis häviävät lehtevyydessään tavallisille.

Leivän tekokinonnistuu, mutta vaatii pientä kikkailua.

–Koska gluteenittomissa jauhoissa ei ole sitkoa, on leivästä vaikea saada kuohkea. Taikina ei jaksa kohota ja leviää herkästi. Parhaiten leipä onnistuu, kun sen tekee vuoassa.

Gluteenittomat jauhot ovat koostumukseltaan perunajauhomaisia.

–Ehkä siksi moni luulee, että niistä ei saa tehtyä mitään. Se ei pidä paikkaansa. Vaihtoehtoja on paljon. Itse käytän paljon tattarijauhoa, karkeaa riisijauhoa ja sokerijuurikasta, jolla saa kuitua ja tummuutta leivonnaisiin, kun sitä sekoittaa vaaleisiin jauhoihin. Sokerijuurikas myös vähän turvottaa ja tuo muokkauttavuutta taikinaan. Suolaisissa leivonnaisissa käytän myös paljon erilaisia siemeniä.

Kirsi Järvinen ylläpitää Terapiakeittiö-nimistä Facebook-sivua, johon hän kuvaa paljon leipomiaan kakkuja ja muita herkkuja.

Suurin erogluteenia sisältäviin jauhoihin on hinta. Gluteenittomat jauhot ja valmistuotteet ovat hinnaltaan usein kolmin, ellei nelinkertaisia.

Gluteeniton kauppalasku onkin tavallista isompi. Tähän asti keliaakikot ovat saaneet Kelalta vajaan 24 euron kuukausikorvauksen ruokakulujen vuoksi, mutta valtion tiukentaessa vyötä sekin loppuu.

Järvinen on kuitenkin hyvillään, että gluteenittomien tuotteiden valikoima on laajentunut.

–Kun olin pieni, valmisleivät olivat kumisia ja sitkeitä. Aloinkin hyvin aikaisin tehdä leipää itse. Nyt tilanne on paljon parempi. Keksihyllyynkin on tullut mukavasti valikoimaa.

Pienenä koululaisena Järvistä harmitti.

–Muilla oli koulussa ihania leivitettyjä lohileikkeitä ja minulla oli joku kalpea sei. Enää en koe sitä ongelmana.

–Mutta gluteenittomuudesta puhutaan yhä melko vähän. Varsinkin kahviloissa on vieläkin varsin suppea valikoima ja se mitä siellä on, maksaa paljon.

Järvinen haaveilee gluteenittomasta kahvilasta. Järvenpäässä sellainen onkin.

–Oli ihanaa, kun sai valita vitriinistä ihan mitä tahansa! Gluteenitonhan käy ihan kaikille, vain keliaakikolle se on ainoa vaihtoehto. Ihmisillä on turhaan ennakkoluuloja, että gluteeniton ei maistuisi tai näyttäisi millekään.

Katso kuvissa näkyvien herkkujen ohjeet tämän jutun lopusta!

Keliakia

Keliakia on elinikäinen vehnän, ohran ja rukiin sisältämän valkuaisaineen eli gluteenin aiheuttama sairaus. Gluteeni aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla tulehduksen ja suolinukan vaurion ja ravintoaineiden imeytyminen häiriintyy.

Ainoa hoito on gluteeniton ruokavalio. Vain ihokeliakiassa voidaan alkuun tarvita lisänä myös lääkehoitoa.

Keliakian oireet ovat monimuotoisia. Klassisia oireita ovat erilaiset vatsavaivat, raudanpuutos ja väsymys. Keliakia voi ilmetä myös ihossa kutiavana, rakkulaisena ihottumana tai muualla suoliston ulkopuolella. Keliakia saattaa olla myös hyvin vähäoireinen tai oireeton.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut