Tillikan edustalle uusi alikulku? – Ratikka voi aikaistaa Hämeensillan suurremonttia 20 vuodella

LIIKENNE Isompi korjaus voisi tuoda samalla alikulkutunnelin Tillikan edustalle.

Jos ratikka pyyhältää Hämeensille, vaikeutuu välttämättömien siltaremonttien teko, sanoo ratikkahankkeen projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen. Siksi suurremonttikin voi aikaistua. Kuvasovite: Ramboll

Petteri Mäkinen

Tampere harkitsee Hämeensiltaan suurremonttia samalla, kun ratikan vaatimia töitä tehdään sillalla.

Viimeisten tutkimusten mukaan oletettua huonommassa kunnossa olevaa siltaa täytyisi joka tapauksessa korjata jo lähivuosina.

Nyt pohdinnassa on se, kannattaisiko vasta 20 vuoden päästä tarvittava isompi rakenteellinen remontti tehdä jo nyt.

– Jos ratikkakiskot tulevat sillalle, on isomman remontin tekeminen tulevaisuudessa hankalampaa, kiteyttää ratikkahankkeen projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen

Sillan kunnon varmistavassa remontissa sillan alapintaa ruiskubetonoitaisiin ja rakenteita vahvistettaisiin.

– Sillan alapinnassa on jonkin verran halkeamia ja rapautumia, mutta tämä riittäisi tässä vaiheessa. Esimerkiksi kantta ei tarvitsisi avata, kertoo remonttivaihtoehtoja selvittäneen Rambollin siltasuunnittelun toimialapäällikkö Ilkka Vilonen

Edellisen kerran sillan kansirakenteet avattiin viime remontissa vajaat parikymmentä vuotta sitten.

Jos kaupunki päätyy isomman rakenteellisen remontin tekoon, on harkinnassa myös alikulkusillan tekeminen sillan länsipäähän. Alikulku synnyttäisi reitin Tillikan terassin alapuolelta Tempontalon terassin kohdalle.

– Jos silta päätetään avata kokonaan, alikulun rakentaminen ei olisi enää iso työ, kertoo Vilonen.

Sillan alapinnan ruiskubetoinointi ja pienemmät korjaustyöt maksaisivat alle miljoonan. Isompi remontti ja alikulku olisi 3–4 miljoonan hanke.

Hämeensillalla tehtävät muut työt eivät sisältyisi kaupunkiratikan noin 250 miljoonan euron kustannusarvioon.

Käytännössä ratikkabudjettiin lasketaan vain raiteiden vaatimat rakennekerrokset, kiskot ja ajolangat. Muu tulisi kaupunkiympäristön kehittämisen budjetista.

Hämeensilta on Tuomisen mukaan vain yksi esimerkki kohdista, jossa kaupunki joutuu pohtimaan uusitaanko koko katu samaan aikaan ratikkatöiden kanssa.

– On paikkoja, jossa katutyöt on pakko tehdään samaan aikaan. Sitten on paikkoja, joissa ne kannattaisi tehdä ja joissa ne olisi hyvä tehdä, luokittelee Tuominen.

Projektipäällikön mukaan Hämeensilta kuuluu kategoriaan kannattaisi tehdä.

Hämeensilta

nykyinen silta valmistui 1. lokakuuta 1929, paikalla ollut silta ainakin 1500-luvulta

rakennettiin suunnittelukilpailun kakkoseksi tulleen E.R. Erikssonin Eri-nimisen suunnitelman pohjalta

sillan kantavat osat teräsbetonia, joka on verhoiltu Kalvolan punagraniitilla

sillan jänneväli 40 metriä

leveys 28,5 metriä

sillalla neljä Wäinö Aaltosen Pirkkalaisveistosta (Suomen neito, Veronkantaja, Eränkävijä ja Kauppias)

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut