Tutkimus Tampereella: miten etäkoulu vaikutti lasten liikkumiseen? – Noin 700 oppilasta seurataan liikemittareilla

Tutkimus: UKK-instituutti jakoi Tampereella 700 oppillaale liikemittarit etäopetuksen ajan liikkumisen ja nukkumisen selvittämiseksi. Syksyllä tietoja verrataan torstaina alkavaan tavalliseen kouluarkeen.

3-luokkalainen Oona Orsmaa uskoo korona-aikana oman liikkumisensa lisääntyneen, opettaja Noora Tuomisaari (vasemmalla) taas ajattelee arkensa olevan passiivisempaa. UKK-instituutin hallinto- ja kehitysjohtaja Anne-Mari Jussila arvelee, että tutkimuksessa korostuvat ääripäät. Riina Haapala/Tamperelaisen arkisto

Riina Haapala

UKK-instituutti selvittää miten korona-aika on vaikuttanut tamperelaisten lasten ja nuorten liikkumiseen.

Selvitys toteutetaan osana Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimusta. Tänä keväänä tutkimuksessa olisi ollut toisen asteen opiskelijoiden vuoro ja UKK-instituutti oli jo jakanut liikemittareita ympäri Suomen.

– Sitten kun tuli korona, jouduimme pyytämään mittarit takaisin, kertoo UKK-instituutin hallinto- ja kehitysjohtaja Anne-Mari Jussila.

Sekä UKK-instituutti että opetus- ja kulttuuriministeriö olivat kuitenkin kiinnostuneita korona-arjen vaikutuksesta lasten ja nuorten liikkumiseen ja paikallaanoloon. Kun tuli tieto, että takaisin lähiopetukseen siirrytään toukokuun puolivälissä, tuli kiire. Instituutin työntekijät soittivat pikavauhtia tuttuja tamperelaisopettajia läpi ja kontaktoivat Tampereen seudun liikunnan ja terveystiedon opettajia. Näin saatiin kerättyä kahdeksan tamperelaisen koulun oppilaita perusopetuksesta ja 2. asteelta. Mittareita on toimitettu noin 700.

– Kun ollaan kotona, koulumatkaa, välitunteja ja liikuntatunteja ei ole. Toisaalta myös harrastukset ovat tauolla tai omatoimijaksolla, joilloin liikunta on pitkälti kiinni yksilön motivaatiosta, Jussila toteaa.

Yksi tutkimukseen osallistuvista oppilaista on kolmasluokkalainen Oona Orsmaa. Hän arvelee liikkuneensa etäopetusaikana enemmän kuin normaalisti.

Liikunta on pitkälti kiinni yksilön motivaatiosta.

– Jos on saanut nopeasti koulutyöt tehtyä ilman välkkiä, niin on päässyt heti ulos vaikka pyöräilemään, Orsmaa kertoo.

Orsmaa harrastaa tanssia eikä sekään ole ollut kokonaan tauolla. Tanssinopettaja on pitänyt tunnit videopuheluiden välityksellä.

Anne-Mari Jussila arvioi, että joissakin kouluissa tutkimukseen on voinut valikoitua keskimääräistä aktiivisempia lapsia. Toisaalta toisissa kouluissa mukana on kokonaisia luokkia.

– Tutkittavien liikkuminen on varmasti polarisoitunutta, toiset liikkuvat paljon ja toiset eivät lähes lainkaan, Jussila arvioi.

– Normaaliolojen LIITU-tutkimukset ovat kertoneet, että ne lapset, jotka eivät liiku, liikkuvat kaikkein eniten koulussa. Tutkimuksissa näkyy muun muassa tehopiikki, kun alakoululaiset juoksevat ruokalaan.

– Meilläkin on niin iso koulu, että siirtymiä ja portaita tulee aina, kertoo Orsmaan opettaja Noora Tuomisaari.

Liikemittaria käytetään viikon ajan. Se mittaa liikkumista, mutta myös istumisen ja muun paikallaanolon sekä unen määrää. Liikemittarin avulla voidaan tutkia liikkumisen ja paikallaanolon kokonaisaikoja, mutta myös niiden kertymistä eri pituisista jaksoista.

Anne-Mari Jussila kertoo, että erityisesti tutkijoita kiinnostaa, mitä paikallanaololle on tapahtunut.

– Veikkaamme, että se on noussut, Jussila sanoo.

Liikemittarin rinnalla selvitetään sähköisellä päiväkirjalla esimerkiksi lasten ja nuorten nukkumaanmenoaikoja ja opiskeluun käytettyä aikaa. Lisäksi oppilaat vastaavat liikuntakäyttäytymistä selvittävään sähköiseen kyselyyn.

Tutkimuksen jälkeen siihen osallistuneet oppilaat saavat henkilökohtaisen palautteen, josta näkee viikon liikkumisen ja istumisen määrän sekä unen määrän ja laadun. Myös osa opettajista on ottanut liikemittarin käyttöönsä. Anne-Mari Jussila kertoo, vertailee syksyllä lasten ja nuorten koronatuloksia sekä normaaliajan tuloksia toisiinsa. Myös mukana oleville opettajille voidaan järjestää syksyllä vielä vertaileva liikemittaus.

Etäopetus

Liikuntaa videolla

Opettajat ovat ratkoneet etäopetuksessa liikuntatuntien järjestämistä monin eri tavoin. Opettaja Noora Tuomisaari kertoo, että hänen luokallaan oppilaat ovat saaneet liikunnallisia tehtäviä.

– On voinut olla temppurata, jonka saa itse suunnitella ja harjoitella ja laittaa minulle videon, Tuomisaari kertoo.

– YouTubessa on paljon videoita, joita on käytetty.

Liikuntaa on myös sisällytetty muuhun opetukseen.

– On ollut toiminnallisempia tehtäviä, että pitää lähteä ulos, ettei kaikki tapahdu koneen ääressä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut