Tampereen ratikkatuplaus: Yksi ratikkaan sijoitettu euro tuo kaupungilla kaks... 1,9135 euroa takaisin

UUTISTAUSTA Miten yksi ratikkaan sijoitettu euro tuo kaupungille 30 vuodessa kaksi takaisin? Tamperelainen yritti yksinkertaistaa. Tarkalleen ottaen takaisin tuleekin vain 1,9135 euroa.

Hervantaan tuleva ratikkavarikko sisältyy 283 miljoonan euron investointisummaan. Raitiotieallianssi/Viasys VDC

Petteri Mäkinen

Yksi ratikkaan sijoitettu euro tuo Tampereen kaupungille kaksi takaisin.

Tällä argumentilla tamperelaisille on perusteltu ratikkahankkeen järkevyyttä.

Kaduntamperelaisen taskuun mahtuvilla pikkueuroilla konkretisoimisen taustalla on kuitenkin niin paljon miljoonia, taloustermejä ja luovaa numerologiikka, että monen valtuutetun päätöksen ja tavallisen tamperelaisen mileipiteen kannalta tärkeän ratikkatuplauksen avaaminen on ratikkaihmisille juuri nyt suuri haaste.

Antaa kaupungin ratikkahankkeen projektipäällikkö Ville-Mikael Tuomisen yrittää.

– Ei tämä helppoa ole, mutta kyllä se pitää pystyä kaduntamperelaiselle yksinkertaisesti selittämään, huokaa Tuominen.

Tuominen aloittaa plaraamalla esiin Tampereen raitiotien vaikutusten arviointi -raportin sivun 72 ja sillä olevan Kaupunkitaloudellinen hyötykustannuslaskelma (H/K) -taulukon. H tarkoittaa hyötyjä ja K kustannuksia. Laskelma kuvaa suoria taloudellisia vaikutuksia Tampereen kaupungin taloudelle ratikan valmistumisen jälkeisenä 30 vuonna. Siitä on hyvä aloittaa.

Ensin simppelimpi sarake K.

Ratikkainfra Hiedanrannan lyhyempää reittiä kulkien maksaa 283 miljoonaa euroa. Kun siitä vähennetään valtion investointituki 75 miljoonaa eroa, jää kaupungin nettoinvestoinniksi 208 miljoonaa euroa.

Siinä siis kustannukset.

Hetkinen, missäs on vaunuhankintoihin menevä varovaisten arvioiden mukaan noin sata miljoonaa?

– Niitä ei lasketa investoinniksi. Ne kuuluvat liikennöintikustannuksiin samalla tavalla kuin bussiliikenteessäkin. Vaunujen hankinta ja ylläpito kustannetaan lipputuloilla ja kaupungin subventiolla joukkoliikenteeseen, selittää Tuominen.

Tämän laskutavan ulkopuolelle jää myös 56,6 miljoonaa euroa erilaisia katutöitä, jotka on järkevää tehdä samalla kuin ratikkatöitä tehdään.

– Vuosille 2017–24 jaettuna tämä on 15 prosenttina kaupunkiympäristön rakentamisen vuosibudjeteista.

Sitten H:n kimppuun. Edetään helpoimmasta vaikeimpaan. Haasteesta kertoo se, että yksinkertaisin logiikka – ja pienin summa – syntyy ratikan rakentamisen tuottamista verotuloista Tampereen kaupungille.

Kun ratikkaa rakennetaan vuosina 2017–2021, jää kaupungille verotuloja seitsemän miljoonaa euroa.

– VTT:n arvion mukaan rakentamisen välittömästi työllistävistä puolet on tamperelaisia ja välillisesti työllistyvistä neljännes, kertoo Tuominen.

Ratikka lisää joukkoliikennematkoja, joita tehdään nyt noin 100 000 vuorokaudessa. Tämä lisää lipputuloja.

– Arvion mukaan ratikkavaihtoehdossa joukkoliikennematkoja tehdään vuonna 2040 yhteensä 150 000 vuorokaudessa. Bussivaihtoehdossa niitä tehdään 126 000.

Tällä laskutavalla lipputulot kasvavat 30 vuoden tarkastelujaksolla 114 miljoonalla verrattuna bussivaihtoehtoon. Merkitään ylös.

Ratikan rakentamisen kiinteistötaloudelliset vaikutukset arvioidaan 128 miljoonaa euroa suuremmiksi kuin bussivaihtoehdon. Tässä on arvioitu uuden rakentamisen määrä ja aikataulut ja laskettu kaupungin omistamien maiden tontinluovutuksesta saatavat tulot sekä yksityisen maan maankäyttösopimuskorvauksista kaupungille tulevat tulot.

– Luvusta 50 miljoonaa selittyy Hiedanrannalla. Kiinteistötaloudellinen hyöty syntyy siitä, että ratikkavaihtoehdossa rakentaminen on tehokkaampaa ja se toteutuu nopeammin.

Maankäytön tehostuminen hyödyttää kaupunkia 115 miljoonalla euroa. Tässä logiikka on se, että lähivuosikymmeninä joka tapauksessa muutamalla kymmenellä tuhannella asukkaalla kasvava kaupunki täydentyy ja tiivistyy enemmän, jos kaupunkiin tulee ratikka.

Kun nykyistä valmista kaupunkirakennetta täydennetään, säästää kaupunki julkisten palveluiden rakentamisen kustannuksissa. Kaupungin kustantamia palveluita ovat muun muassa kadut, vesihuolto, energiahuolto ja puistot. Ratikkavaihtoehdossa täydentyville alueille saadaan 10 000 ihmistä enemmän kuin bussivaihtoehdossa, kertoo arvio. Siis 115 miljoonaa muistiin.

Bussiliikenteeseen verrattuna radan hoito- ja ylläpito tuo 30 vuodessa 32 miljoonan euron uuden kuluerän. Operointikustannukset ovat taas 44 miljoonaa euroa halvemmat lähinnä siitä syystä, että ratikkoja tarvitaan vähemmän kuin busseja.

Viimeinen luku on jäännösarvo. Tämä 22 miljoonaa on käyttöarvoa kuvaava luku, joka 30 vuodessa ratikkainvestoinnista jää laskennallisesti jäljelle, kun sen arvosta tehdään vuosittaiset poistot.

Sitten ynnätään Hyödyt-sarakkeen miljoonat yhteen ja päästään 398:aan.

Jäljellä on enää hyötyjen ja kustannusten jakolasku.

Lopputulos on 1,9135.

Yhdelle kustannuseurolla saadaan siis näin monta hyötyeuroa.

Tässä kohtaa Tuomisen on pakko tehdä pieni tunnustus.

– Lukua on pyöristetty röyhkeästi ylöspäin kahteen. Se ei muuta kokonaiskuvaa. Ratikka on arvioiden perusteella Tampereen kaupungille kokonaisuutena erittäin kannattava hanke.

Tampereen kaupunginvaltuusto päättää asiasta 24. lokakuuta.

Kaupunkitaloudellinen hyötykustannuslaskelma (H/K)

Kustannukset (milj. euroa)

Investointi 283

Valtion investointituki 75

Kaupungin nettoinvestointi 208

Hyödyt (milj. euroa)

Maankäytön tehostuminen 115

Kiinteistötalous 128

Kunnallisverotulot 7

Hoito- ja ylläpito –32

Lipputulojen kasvu 114

Operointikustannusmuutos 44

Jäännösarvo 22

Hyödyt yhteensä 398

H/K 1,9

Lähde: Tampereen raitiotien vaikutusten arviointi – Yhteenvetoraportti 2016

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut