Selvitys: Maahanmuuttajat loivat Tampereen teollisuuden

NÄKÖKULMA Synnyttikö Tammerkoski Tampereen teollisuuden? Kyllä, mutta maahanmuuttajat valjastivat sen rahavirraksi.

James Finlayson, Carl Samuel Nottbeck, Georg Adolf Rauch, Ferdinand Uhde...

Tamperelaisia teollisuuspatruunoita 1800-luvun alkupuolelta.

Kyllä, mutta myös maahanmuuttajia.

– Eli eivät maahanmuuttajat ole Tampereelle todellakaan mikään uusi juttu, toteaa Tampereen kaupungin maahanmuuttajatyön pääkoordinaattori Marja Nyrhinen

Tampereen kaupunki on julkaissut kaupungin kansainvälistymisen ja maahanmuuton historiaa käsittelevän selvityksen Maahanmuuttajien Tampere. Selvitys maahanmuuton ja maahanmuuttajien vaiheista Tampereella Selvityksessä käydään läpi sekä maahanmuuton vaikutusta Tampereeseen että Tampereella tehtyä maahanmuuttajatyötä.

Selvityksen historiallinen perusväittämä on se, että Tampereen kansainvälisestikin poikkeuksellinen nopea ja menestyksekäs teollistuminen oli paljolti tuontitavaraa.

Esimerkiksi Finlaysonilla omistajana oli ensin skotti, sitten venäläistyneet saksalaiset , teknikot tulivat Englannista, työnjohtajat Ruotsista ja kirjapitäjä Saksasta. Lisäksi pääomat saatiin Saksasta ja Englannista, lainat Saksasta ja Ranskasta ja koneet Saksasta ja Belgiasta. Vain tehdastyövoima tuli pääasiassa ympäristön maaseudulta ja käyttövoima Tammerkoskesta.

Kansainvälisyys eli vahvasti jo Tampereen perustamisfilosofiassa. Tampere oli vapaakaupunki, jonne kuka tahansa sai muuttaa harjoittamaa haluamaansa ammattia. Keskustorille piti valmistua neljän uskontokunnan kirkot, joista vain yksi eli evankelis-luterilainen nykyinen Vanha kirkko toteutui.

– Pitäisiköhän nostaa keskustelua siitä, koska alkuperäinen neljän kirkon suunnitelma toteutetaan, naurahtaa Nyrhinen.

Kansainvälisyys ei jäänyt 1800-luvun lopulla vain tehtaanmuurien sisään, vaan näkyi myös katukuvassa. Kasvava teollisuus veti myös kauppiaita muualta.

Moni tuontituote muuttui kaupunkilaisten silmissä tamperelaiseksi. Esimerkiksi 1800-luvun loppupuolella Tampereelle tulleiden tataarikauppiaiden mukanaan tuoma lihapiirakka peremetc on jo saanut oman lukunsa osana tamperelaista ruokakulttuuria.

– Kansainvälisyyttä ei pidetty silloin minkäänlaisena ongelmana, vaan yhteiselämä oli hyvin harmonista, kertoo Nyrhinen.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen maahanmuuttajien virta tasaantui. Myös toisen maailmansodan jälkeen maahanmuuttajien osuus väestöstä pysyi alle prosentissa.

Pakolaisten aika Tampereen maahanmuuttohistoriassa on lyhyt. Jos ei lasketa Venäjän vallankomousta paenneita tai siirtokarjalaisia, ensimmäisen varsinaiset pakolaiset Tampereelle tulivat Chilen vallankaappausta pakoon vuonna 1973. Ensimmäiset kiintiöpakolaiset tulivat Vietnamista vuonna 1989.

Seuraavalla vuosikymmenellä myös työperäinen maahanmuutto lisääntyi muun muassa Nokian työllistäessä ulkomaalaisia osaajia.

Nyrhinen muistuttaa, että vaikka maahanmuuttajien laskusta suomalaiselle yhteiskunnalle puhutaan paljon, on Tampere maahanmuuttajistaan reilusti saamapuolella.

– Katsoo asiaa miten päin tahansa, niin maahanmuuttajat ovat tuoneet Tampereelle paljon, tiivistää Nyrhinen.

Marja Nyrhinen

Tampereen kaupungin maahanmuuttajatyön pääkoordinaattori

aloitti lokakuussa 2000

yhteiskuntatieteiden maisteri

Lue lisää aiheesta

Mainos: Accountor

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut