Tutkimus: On neljä syytä, miksi lukiolaiset liikkuvat ammattikoululaisia enemmän

LIIKUNTA Tampereen yliopistossa selvitettiin, mitkä seikat selittävät koulutusryhmien välisiä eroja liikunnassa.

Liikunta on hyödyksi opiskellun mieleen painamisessa, on kyseessä sitten lukio- tai ammattikoulutus. Kuvituskuva. Päivi Tuovinen

Sonja Sivonen

Tutkijat ovat pitkään tienneet, että sosioekonominen asema, kuten koulutustaso, on yhteydessä terveystottumuksiin: korkeammin koulutetut harrastavat keskimäärin enemmän liikuntaa, syövät terveellisemmin ja käyttävät vähemmän päihteitä. Uudessa suomalaisessa tutkimuksessa mentiin astetta syvemmälle ja tarkasteltiin, mitkä seikat selittävät koulutusryhmien välisiä eroja liikunnassa.

– Aivan kuten yksittäisistä tekijöistä on turha etsiä selitystä liikunnalle tai liikkumattomuudelle, myös liikunnan sosioekonomisille eroille on useita selittäjiä, toteaa akatemiatutkija Nelli Hankonen Tampereen yliopistosta.

Sosioekonomisille eroille liikunnassa löytyi tutkimuksessa neljä syytä: mielikuva itsestä liikkujana, käsitykset liikunnan kielteisistä seurauksista, liikunnan omaseuranta ja resurssit liikunnan harrastamiseen. Lukiolaisnuoret kokivat keskimäärin enemmän liikunnan sopivan minäkäsitykseensä, ja he myös tarkkailivat liikuntatavoitteidensa toteutumista enemmän. Ammattiin opiskelevat raportoivat omaavansa vapaa-ajan liikuntaan vähemmän resursseja, esimerkiksi rahaa tai liikuntavälineitä. Heidän joukossaan havainnot liikunnan kielteisistä vaikutuksista muuhun elämään korostuivat enemmän kuin lukiolaisten.

Hankonen varoittaa yksinkertaistamasta puhetta luokkaeroista ja korostaa, että keskimääräiset erot ovat suhteellisen pieniä.

– Ammattiin opiskelevien joukossa on terveytensä kannalta riittävästi liikkuvia, ja lukiolaisissa on paljon sohvaperunoita, hän toteaa.

Tieto kansallisista liikuntasuosituksista ei ollut yhteydessä enempään liikkumiseen.

– Jotta ammattiin opiskelevien liikunnan harrastaminen saataisiin lisääntymään, heidän motivaatiotaan ja konkreettisia mahdollisuuksiaan liikkua tulee tukea. Vain pieni osa suomalaisnuorista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi, ja nuorten fyysinen kunto on ennätysalhaisella tasolla, Hankonen toteaa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös nuorten ruutuajankäyttöä. Ruutuajassa eroja ei näkynyt koulutusasteen vaan sukupuolen mukaan. Pojat käyttivät viihdemedioita enemmän kuin tytöt, ja heillä oli myös suopeammat asenteet ruutuaikaa kohtaan.

Tutkimuskyselyyn vastasi 659 toisen asteen opiskelijaa, ja kyselyssä selvitettiin laajasti liikuntaan vaikuttavia tekijöitä: koettuja mahdollisuuksia, tietoja, motivaatiota ja taitoja. Tutkimus julkaistiin BMC Public Health -lehdessä 1. helmikuuta, ja se on luettavissa täällä

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut