Eläinsuojelijat älähtivät: Muotiin tullut muinainen metsästystapa on kiellettävä

Eläinsuojelijat vastustavat jyrkästi isojen eläinten jousimetsästyksen aloittamista.

Metsästysasetuksen muutoksen vuoksi jousiaseella saa nykyisin metsästää villisikoja ja yhä useampia peuralajeja, kuten valkohäntäpeuroja ja saksanhirviä.

Nuolen kärjen on oltava sellainen, että osuma tappaa heti. Käytännössä eläin kuitenkin kuolee usein hitaasti, toteavat eläinsuojelujärjestöt tiedotteessaan.

Jousimetsästyksen kieltämistä kannattavat yhteisenä rintamana Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten Liitto, Animalia ja Wild Lynx ry.

Järjestöt huomauttavat tiedotteessaan, että jousimetsästys on hyvin vaativa pyyntitapa, jossa harhaosumat eivät ole tavattomia.

– Jousella eläintä ammutaan yleensä noin 20 metrin etäisyydeltä ja nuolen olisi osuttava sydämeen tai suuriin verisuoniin aiheuttaakseen nopean kuoleman. Jos nuoli ei osukaan tähdättyyn kohtaan, vaan osuu esimerkiksi lihakseen, kuolema uhkaa pitkittyä ja aiheuttaa eläimelle kohtuutonta kärsimystä, selvittää tiedotteessa HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen

Sydämeen ja isoihin verisuoniin osuessaankin nuolen aiheuttama kuolema voi kestää monta minuuttia ja olla kivulias.

–Eläin pysyy yleensä tajuissaan ennen kuin kuolee verenhukkaan.

Jousipyynti on muinainen metsästysmuoto, jota on käytetty ennen ampuma-aseiden keksimistä. Valitettavasti siitä on nyt tullut muotia."

Kansainvälisten tutkimusten mukaan jousella ammutuista peuroista arviolta 12–48 prosenttia haavoittuu ja pääsee pakenemaan.

Määrä on huomattavasti suurempi kuin ampuma-aseella metsästettäessä.

Loukkaantuneena paenneen eläimen kuolema voi kestää maastossa useita tunteja tai jopa päiviä.

Eläinsuojelijat pitävät valitettavana sitä, että raa'an metsästysmuodon suosio on nyt kasvussa.

–Jousipyynti on muinainen metsästysmuoto, jota on käytetty ennen ampuma-aseiden keksimistä. Valitettavasti siitä on nyt tullut muotia.

Järjestöjen mielestä jousiaseen metsästyskäytölle ei ole perusteita.

– Eläinsuojelulain mukaan eläimelle ei saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä ja eläin on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti sen lopetukseen soveltuvalla menetelmällä ja tekniikalla. Jousimetsästykseen liittyy huomattavasti suurempia riskejä eläimen hyvinvoinnille kuin ampuma-aseella metsästettäessä. Jostain syystä metsästyslainsäädäntöä on uudistettu nyt eläinsuojelulaista piittaamatta, ja tätä emme mitenkään voi hyväksyä, jyrähtää SEYn toiminnanjohtaja Kati Pulli

Metsästyslain muutokset astuvat voimaan porrastetusti vuosina 2017–2019. Eläinsuojelujärjestöt paheksuvat maa- ja metsätalousministeriön tapaa sivuuttaa järjestöjen asiantuntijanäkemykset metsästys- ja kalastussäädöksiä valmisteltaessa.

– Esityksiä metsästys- ja kalastuslainsäädännön muutoksista ei ole lähetetty yhdellekään eläinsuojelujärjestölle lausuttavaksi, vaikka kalastus ja metsästys koskettavat suurta määrää eläimiä ja aiheuttavat niille merkittävää kärsimystä. Eläinsuojelujärjestöt ovat olennainen sidosryhmä metsästys- ja kalastusasioista päätettäessä, ja niitä on jatkossa kuunneltava jo kyseisten lakien valmisteluvaiheessa. Animalia on myös aiemmin pyytänyt esityksiä meille lähetettäväksi, mutta siitä on kieltäydytty, moittii Animalian vs. toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs

Lue tästä, mitä Metsästäjäliitto vastaa luonnonsuojelijoille.

Lue lisää aiheesta

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut