Pyhäjärven täplärapujen katoaminen ihmetyttää – Nyt haetaan syitä

RAVUT Rapusaalis romahti Tampereen vesillä Pyhäjärvessä. Asiantuntijan mukaan sama saattaa olla edessä muuallakin.

Tampereella ollaan huolissaan Pyhäjärven lähialueiden rapukannasta.

Petteri Mäkinen

Rapujen katoaminen Pyhäjärvestä Tammerkosken ja Rajasalmen sillan väliseltä alueelta ihmetyttää Tampereella.

Elokuussa tehdyssä koeravustuksessa 200 merralla saatiin ainoastaan neljä rapua.

Pyhäjärven Tampereen puolen vesialueiden rapusaaliit ovat pienentyneet jo useamman vuoden, mutta tämän kesän tulokset saattavat ennakoida koko kannan katoamista.

– Tilanne on huonontunut jo vuosia, mutta tänä kesänä on vahvistunut se, että kannan romahdus on laaja-alainen, kertoo Pirkkalan kalastusalueen isännöitsijä Ismo Kolari

Vielä kymmenen vuotta sitten vesialueen täplärapukanta oli vahva ja saaliit hyviä. Esimerkiksi Eteläpuistosta ja Pyynikin edustalta saatiin vielä 2000-luvun alussa suuria rapusaaliita.

Tilanteen tekee vielä erikoisemmaksi se, että Pyhäjärvestä Luodonsaaren toisella puolella olevista Pirkkalan ja Lempäälän vesistä on saatu tänä kesänä suuria rapusaaliita.

Pirkkalan kalastusalue on käynnistänyt Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja Tampereen kaupungin rahoittaman hankkeen, jossa selvitetään rapukannan romahtamisen syytä.

Pääsääntöisesti kannan pienenemisen taustalla useimmiten ovat joko raputaudit tai veden laadun heikkeneminen.

– Rapuruttoa on käytännössä kaikissa Pirkanmaan vesistöjen ravuissa, mutta muualla tällaisia kannanromahtamisia ei ole ollut. Kannat ovat moninpaikoin pikemminkin vahvistuneet.

Pyhäjärven ravuissa on sen sijaan havaittu uudempaa pyrstöjalkatautia, joka on ainakin Ruotsissa aiheuttanut kantojen katoamisia. Tietoja veden laadun heikkeneimsestä Pyhäjärven Tampereen päässä ei ole.

– Rapu on tietysti herkkä veden laadun muutoksille ja esimerkiksi veden samentumista on esiintynyt monin paikoin.

Kolarin mukaan liiallinen ravustuspainekaan ei ole syynä, sillä rapulupia on säännöstelty ja ravun alamitta nostettu 11 senttiin jo vuonna 2012. Myös pienentyneet saaliit ovat vähentäneet ravustusta.

Jos kanta on Pyhäjärven Tampereen puoleisilta vesiltä kadonnut, sitä ei ainakaan uusilla istutuksilla elvytetä.

Täplärapu liitettiin vuoden 2016 alusta EU:n vieraslajiluetteloon. Täplärapujen istutukset eivät ole enää sallittuja, mutta vesistöihin vakiintuneiden kantojen pyynti ja käyttö ei ole kielletty.

– Täytyy toivoa, että tämä on ainutkertainen tapaus. Muualla Pirkanmaan vesillä tällaisesta ei ole ollut viitteitä, tietää Kolari.

Täplärapu on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva rapulaji, joka tuotiin Suomeen 1960–70-luvuilla korvaamaan rapuruton tuhoama alkuperäinen jokirapukanta.

Täplärapu

Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva rapulaji

tuotiin Suomeen 1960–70-luvuilla korvaamaan rapuruton tuhoama alkuperäinen jokirapukanta

voi kantaa rapuruttoa, mutta sietää sitä jokirapua paremmin

liitettiin vuonna 2016 EU:n vieraslajien listalle, jonka jälkeen sen istutukset kiellettiin myös Suomessa

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut