Kallen suutari ei ole kuuma liike, tässä syy! – Näin syntyy keskustan salaperäinen elinvoimaluku 3,764

KAUPUNKI Mitkä liikkeet ovat kuumia ja mitkä eivät? Näin lasketaan salaperäinen keskustan elinvoimaluku. Luvun tulkitseminen on vielä laskemistakin hankalampaa.

Tampereen keskustan elinvoima on tänä syksynä 3,764.

Kiva juttu, mutta mitä ihmettä se tarkoittaa.

Luvun taustalla on jalkatyö ja matematiikka. Yksinkertaistettuna keskustasta lasketaan ja luokitellaan liiketilat niiden käytön ja aukiolojen mukaan.

Elinvoimaluvun ovat kehittäneet Elävät Kaupunkikeskustat ry ja Tietojärjestelmäpalvelu Salokorpi Oy.

– Elinvoimalukua ei pysty huijaamaan. Se perustuu tarkkoihin liiketilalukuihin. Jos laskentaan tulisivat mukaan esimerkiksi pinta-alat ja liikevaihdot, menisi tulkinta vaikeaksi, taustoittaa Martti Wilhelms Salokorvelta.

Laskennassa ovat mukana sellaiset liiketilat, joilla on oma ovi kadulle tai kauppakeskukseen. Syksyn laskennassa Tampereen keskustakortteleista näitä löytyi yli 1 500.

Luokittelussa niin sanotuiksi kuumiksi liikkeiksi lasketaan ravintolat ja sellaiset liikkeet, jotka ovat auki myös lauantaisin. Lisäksi elinvoimaluvun laskemiseen tarvitaan tyhjillään olevien liiketilojen määrä.

Elinvoimalukuun päästään vähentämällä tyhjien tilojen määrä kuumien yritysten määrästä ja jakamalla erotus kaupungin asukasluvulla ja kertomalla lopputulos vielä tuhannella.

Siis hetkinen, miksi lauantai on vetovoiman kannalta oleellinen päivä, eikä pöhinää tarvita keskustaan arkisin. Elinvoimaluvussa pelkästään arkisin auki olevat liikkeet eivät nosta lukua.

– Pohjafilosofia on se, että lauantai on perinteinen kauppapäivä, jolloin keskustaan tullaan myös sen ulkopuolelta. Elinvoimaluku hahmottaa hyvin keskustan pöhinää. Tyhjät liiketilat luovat huonoa mielikuvaa keskustasta, selittää Wilhelms.

Lokakuussa tehdyssä liiketilalaskennassa Tampereen elinvoimaluku putosi kevään 3,840:stä. Lauantaina auki olevia liikkeitä oli 19 vähemmän kuin keväällä, mutta ravintoloita ja kahviloita taas 11 enemmän.

Tyhjien liiketilojen määrä laski keväästä kuudella 90:een. Positiivisen suuntauksen arvoa vesittää kuitenkin se, että luvusta on putsattu kokonaan tyhjänä olevan Foodstationin seitsemän liiketilaa, joita ei syksyn laskennassa enää otettu huomioon.

Wilhelms korostaa, että elinvoimaluvun käyttö on hedelmällisintä, kun vertaillaan kaupungissa tapahtuvaa muutosta. Tampereella vertailua ja päätelmien tekoa hankaloittaa se, että huhtikuussa avautuva Ratinan kauppakeskus kasvattaa liiketilojen määrää kertarysäyksellä kymmenillä. Ratinan liikkeistä valtaosa on juuri kuumiksi laskettavia ravintoloita ja lauantailiikkeitä.

– Todennäköisesti kevään laskenta tehdään ennen Ratinan kauppakeskuksen avaamista. Sen vaikutus liiketilojen määrässä on prosentuaalisestikin aika iso.

Elinvoimaluku Tampereen keskustalle on laskettu keväästä 2015. Keväästä syksyyn tapahtunut notkahdus oli ensimmäinen. Wilhelms ei vielä lähde ennakoimaan syitä.

– Syynä voi olla kausivaihtelu. Tulevissa laskennoissa mielenkiinnon kohteena on tietysti se, näkyykö asiakkaiden kokema liikkumisen hankaluus liiketiloissa, puntaroi Wilhelms.

Elinvoimaluvun kehittäjä Elävät kaupunkikeskusta ry palkitsi Tampereen viime vuonna Keskustapalkinnolla, joka jaetaan onnistuneesta keskustan kehittämisestä.

Keskustan liiketilat

lauantaina auki 612

vain arkisin auki 448

ravintolat 341

tyhjänä 90

remontissa 20

yhteensä 1511

Laskukaava: Elinvoimaluku = (kuumat yritykset – tyhjät liiketilat): kaupungin asukasluku x1000

Laskenta tehty 5.–24.10. Lähde: Elinvoimalaskennan tulokset – Tampereen keskusta (Tietojärjestelmäpalvelu Salokorpi Oy)

Lue lisää aiheesta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut