Vielä yksi analyysi presidentinvaaleista – Näin siinä sunnuntaina käy

VAALIT Tamperelainen antaa vielä viime hetken arvionsa presidentinvaaleista ja niiden ehdokkaista. Lue pitkä analyysi loppuun asti ja arvioi itse, oletko samaa mieltä vai et.

Sauli Niinistö menee ensimmäisellä kierroksella läpi. Pekka Ruissalo

Pekka Ruissalo

Monet eivät jaksa olla kiinnostuneita presidentinvaaleista siksi, koska ajattelevat että presidentin valtaoikeudet ovat nykyisellä perustuslailla sen verran vähäiset, että merkitys on lopulta kovin pieni.

Reaktiot kertovat kuitenkin siitä, että vaalit kiinnostavat – tämä Tamperelaisen presidentinvaalitentin ennakkojuttu on ollut lehtemme alkuvuoden ylivoimaisesti luetuin, kiitos ehdokasäänestyksen.

Tässä vielä varsinaista äänestyspäivää odotellessa yksi arvio siitä, miten sunnuntaina tulee käymään.

1. Sauli Niinistö (valitsijayhdistys/Kokoomus)

Vaalien ennakoitu ykkösveturi on säilyttänyt asemansa kyselytutkimusten keulilla, mutta menettänyt kannatustaan gallupeissa. Accuscore peräti ennakoi, että Niinistö saisi ensimmäisellä kierroksella alle puolet äänistä ja näin toinen kierros olisi tosiasia.

Ennakoitavissa on, että teknisesti valitsijayhdistyksen – sittenkin oikeammin Kokoomuksen – taustavoimat innostuvat äänestämään varsinaisena äänestyspäivänä. Odottaa sopii, että vaikka Niinistö taannoisista gallupluvuistaan jääkin, mies kerää niukasti yli puolet äänistä ja tulee täten valittua jatkokaudelle.

+ ylivoimainen kokemus, istuva presidentti, pitkä historia politiikasta erilaisista rooleista ja työtehtävistä.

– kärsiikö turhan laiskasta tavasta käydä kampanjaa? Tästä miestä kritisoitiin omienkin leiristä jo vuoden 2012 vaaleissa. Varsinaissuomalaiseen tapaan prohtaaja ja tuumailija, revolverihaastatteluissa verkkaisuus ei toimi.

2. Pekka Haavisto (vihr.)

Vuoden 2012 vaalien sensaation taakse ei ole ainakaan vielä syntynyt samanlaista säihkettä kuin kuusi vuotta sitten. Vaalitenteissä on näkynyt varma, painetta sietävä ehdokas – joka on kenties sittenkin suhtautunut asemaansa enemmän varman päälle kuin aiemmin?

Viisas ja politiikan ymmärtävä ehdokas todennäköisesti on aistinut jo aikoja sitten, että realistisia mahdollisuuksia presidentiksi ei tälläkään kertaa ole. Silloin ehdokas voi toisaalta huoletta kokeilla erilaisia kampanjointimahdollisuuksia – ahkerasti Pirkanmaata kiertänyt kesä-Teiskolainen on nähty seutukunnalla tiiviisti, milloin keskustelutilaisuuksissa, milloin soittamassa levyjä Tampereen Telakalla. Tätä juttua kirjoittaessa tuli tieto, että Haavisto on keskiviikon aikana myös pelaamassa Playstation-pelejä kansan parissa.

Uusia kampanjointimuotoja kannattaa nyt kokeilla. Vuoden 2024 presidentinvaalit eivät ole kalenterissa aivan heti, mutta ne kuitenkin tulevan. Siinä Haavisto-ilmiöllä saattaa olla aivan erilainen purevuus kuin nyt.

+ karismaa, pystyy puhuttelemaan vaivatta tietynlaista äänestäjäsegmenttiä ja saamaan ennen kaikkea nuoria äänestäjiä puolelleen. Miehen taakse pystyy luomaan helposti ilmiön ja nuorekkaan imagon.

– vaalikampanja on toistaiseksi ollut varma ja esiintymiset sujuneet rutiinilla, mutta onko ehdokkaalla samanlaista intoa kuin kuusi vuotta sitten? Energia ja viimeinen puristus antavat vielä odottaa itseään.

3. Paavo Väyrynen (kans.)

"Olen odottanut tätä hetkeä koko elämäni", lauloi jo Phil Collins aikoinaan. Ihmiset nauravat Väyryselle herkästi tajuamatta, että juuri noissa hetkissä mies on vaarallisimmillaan. Kääntää vaikka poronsarven Nuorgamissa ympäri, jos sieltä saa kaivettua yhden äänen lisää. Tällä toimintamallilla Väyrynen on toteuttanut politiikassa jopa sensaatioita, kuten lehdistöavustajansa Riikka Mannerin puskemisen europarlamentaarikoksi keväällä 2009. Väykkä vastasi naureskeluun jalkatyöllä – ja kuinkas sitten kävikään?

Väyrynen on politiikan sarjakuvahahmo, myyttien mies joka ymmärtää lajin niin hyvin että pystyy tekemään siitä minkälaista spedeilyä tai toisaalta vakavaa draamaa tahansa. Sekaan mahtuu paljon oikeitakin täkyjä – väkevä NATO-kanta on saanut paljon kannatusta niiltäkin, jotka muuten yrittäisivät nauraa Paavon suohon.

Näissä vaaleissa Paavon ykkösvastustaja ei suinkaan ole Sauli Niinistö, vaan Matti Vanhanen ja heti perään Laura Huhtasaari Pelaa koko ajan omalla pakallaan ja onnistuu siinä sivussa ylläpitämään imagoa, joka tarjoaisi äänestäjälle aidon vaihtoehdon. Vastuu siirtyy Väyrysen puhuessa usein kuulijalle, mutta se ei luultavasti ehdokasta itseään kiinnosta pätkän vertaa.

+ järkälemäinen ura, on pelannut politiikan läpi jo monta kertaa. Tietoa, pelisilmää ja viestinnällisiä lahjoja on paljon. Hurja työtahti, Paavoa ei missään tapauksessa kannattaa ottaa kevyesti.

– tämän tietävät kaikki: vastuu siirtyy Väyrysen puhuessa lähes aina kuulijalle. Sarjakuvamaisuus on tarkoittanut sitä, että uskottavuus on jo vuosia sitten karissut historian lehdille. Höpöttää usein sitä mitä sylki suuhun tuo.

4. Laura Huhtasaari (ps.)

Mäntän-Laurasta on tullut sittemmin Porin-Laura ja hahmo, josta jokaisella on varmasti jonkinlainen mielipide. Monien mielestä Lauran pitäisi lopettaa tulella leikkiminen – siis lopettaa äärioikeistolaisesti motivoituneiden hahmojen kanssa hengailu – monien mielestä ehdokkaan suusta tulee pelkästään sellaista sisältöä, johon on syytä luottaa ja uskoa estoitta.

Urheilupiireistä tuttu kulttihahmon käsite sopii siis tähänkin yhteyteen. Tähän perspektiiviin jäsentyy myös se, miten ehdokkaan tenttiesiintymisiin on suhtauduttu. Toisten mielestä kyse on ollut täydellisistä nöyryytyksistä, toisten mielestä taas Suomen-televisiossa ei kenties juuri koskaan ole nähty mitään niin ihanaa. Tämän jutun kirjoittaja ei taivu kummallekaan kantille, on kuitenkin sitä mieltä että konkaripoliitikkojen kyyti on näissä vaaleissa ollut Huhtasaarelle kenties jopa enemmänkin kuin liikaa.

+ on luonut poliitikkoimagon, joka vetää tietyn äänestäjäsegmentin nopeasti puolelleen. Karismaattinen olemus ja ulkonäkö vetoaa moneen. Saa suunsa auki, vaikka vastuu sisällöstä saattaa jäädä usein kuulijalle.

– yleistiedossa puutteita, joita ei mikään Wikipedia korvaa. Myös kielitaito opettajaksi yllättävän keskentekoinen, samaten paineensietokyky – pakka leviää nopeasti paineessa. On lisäksi syytä miettiä jatkossa, millaisen äänestäjäryhmän kanssa haluaa flirttailla ääniä saadakseen.

5. Merja Kyllönen (vas.)

Kyllönen lähti vaalikamppailuun hieman epäkiitollisestakin asetelmasta – europarlamentaarikkoa ei pidetä puolueensa ykkösratsuna eikä kakkosratsunakaan. Suomussalmelainen on ottanut haasteen kuitenkin vastaan: vaalitenteissä on nähty sanavalmis, puhelias ja hyvin painetta sietävä ehdokas.

Toinen kysymys on, onko Kyllönen vaalikamppailussa mukana aivan tosissaan? Naapurintätimäinen olemus ja pukeutuminen vetoavat varmasti heihin, jotka eivät arvosta koreilua, mutta kuvitelkaapa sama habitus valtiovierailuille tai Linnan Juhliin. Presidentin tehtävään liittyy perinteisesti siinä määrin arvokkuutta, että arkinen olemus sopii siihen kaveriksi julkisissa tilanteissa varsin huonosti.

Kyllöselle näissä vaaleissa iso päänahka on saada enemmän ääniä kuin SDP:n Tuula Haatainen Siihen on hyvät mahdollisuudet: nainen herättää tunteita puolesta ja vastaan, on sanavalmis ja ilmaisee omat näkökantansa selkeästi. Tällä yhdistelmällä irtoaa vaaleissa vitospaikka ja hyvät asetelmat kyttäillä mahdollista ministerintehtävää, mikäli vaalitulos on keväällä 2019 suosiollinen.

+ sujuvasanainen, luonnollinen ja itsevarma puhuja. Sanoo asiansa selkeästi ja kikkailematta. Monet arvostavat koreilemattomuutta

– arkinen olemus istuu huonosti yksiin presidentin tehtävän kanssa. Herää myös kysymys, onko Kyllönen kilvassa mukana aivan tosissaan?

6. Tuula Haatainen (sd.)

Tuula Haataisella on pitkä kokemus politiikasta ja haastavistakin tehtävistä – sellaisiksi voi laskea ennen kaikkea kaksi ministerinpestiä ensin Jäätteenmäen ja sitten Vanhasen hallituksissa. Kansanedustajanakin maailmaa on nähty riitävästi – nainen debytoi eduskunnassa noustuaan sinne varasijalta marraskuussa 1996.

Asetelma on ehkä juuri siksi kiusallinen, sillä toisella puolella vaakaa painaa moni asia: SDP:n johtajavaje, sisäinen hajaannus, pettymys kannatukseen ja se, että Haatainen on kaukana puolueensa kärkinimistä ykkösratsua ajatellessa. Tietyn turhautumisenkin ymmärtäisi – yritäpä siinä sitten rakentaa uskottavaa vaalikampanjaa.

Tästä huolimatta Haatainen on pärjännyt kohtuullisesti. Yksi suuri ongelma on karisman puute – suurta johtajaa Haataisesta ei välttämättä koskaan tule eikä hän välttämättä sellaiseksi koskaan edes halua. Ristiriita tulee siinä vaiheessa, kun miettii että presidentin pitäisi juuri sellainen hahmo olla.

Vaalitentit ovat menneet järjestään hyvin, ja kohtuullisen sanavalmis Haatainen ei ole jäänyt niissä aseettomaksi. Tällä kertaa harmaus tiputtaa ehdokkaan vasemmiston jäsentenvälisissä Merja Kyllösen taakse. Todennäköistä on, että vaalitulos on presidentinvaaleissa SDP:lle kaikkien aikojen mahalasku. Se ei tosin ole ensisijaisesti Haataisen syytä.

+ pitkä ura ja kokemus politiikasta, on sanavalmis ja tyylikäs ehdokas. Ymmärtää, mistä lajissa on kysymys

– jo lähtötilanne teki kampanjasta osin ylivoimaisen: Haatainen on kaukana puolueensa ykkösratsujen pilttuusta. Edessä on todennäköisesti ennätysheikko vaalitulos, josta ehdokas joutuu pitkälti ilman omaa syytään kantamaan ison vastuun

7. Matti Vanhanen (kesk.)

Matti Vanhanen ajautui keväällä 2003 sananmukaisesti yllättäen ja pyytämättä tilanteeseen, jossa pitkän linjan toimittaja huomasi yhtäkkiä olevansa Suomen pääministeri. Parlamentarismin ykköspaikka avasi Vanhaselle sellaiset ovet, joiden sulkeminen meinasi lähivuosina muodostua lähes ylivoimaiseksi. Pesuveden mukana meni avioliitto ja meinasi mennä monta muutakin asiaa.

Sitten Matti otti aikalisän ja on nyt palannut politiikkaan. Televisiotenttejä katsoessa ehdokasta käy jopa sääliksi– mies on fiksu, osaa asiansa ja hänellä on myös sanottavaa, mutta kaikki jää kolossaalisen harmauden alle. Tulee mieleen, erottaisiko ehdokasta aina seinätapetin seasta. Oma haasteensa tulee Paavo Väyrysen ehdokkuudesta – viestit Pohjanmaalta, Lapista ja Satakunnasta kertovat, että täkäläiset isännät eivät todellakaan ole piirtäneet Vanhasen numeroa äänestyslappuihinsa.

Sunnuntai voi olla kova päivä Keskustan puoluetoimistolla. Edessä on todennäköisesti historiallisen huono vaalitulos, vaikka ehdokas on varmasti yrittänyt. Mitä tekee pääministeri Juha Sipilä, jonka kannatus meni Vanhasen taakse tilanteessa, jossa Väyrynen todennäköisesti vie kamppailun nimiinsä kunnon lumipesulla?

+ tyylikäs, hyväkäytöksinen ja sanavalmis. Vaalitenttien perusteella kehittänyt omaa paineensietokykyään

– yrittää varmasti kaikkensa, mutta onko sittenkään ihan tosissaan? Onko politiikka yleensä Matti Vanhasen leipälaji? Vaikuttaa monesti siltä, että haluaisi olla aivan jossain muualla

8. Nils Torvalds (r.)

RKP:n rooli on vaaleissa kuin vaaleissa ehkä hieman epäkiitollinen, mutta odotettu: tehtävänä on kerätä ruotsinkielisten äänet. Sen tavoitteen Nils Torvalds varmasti pitkälti täyttääkin.

Sitten alkavat vaikeudet. Jo iäkäs ehdokas on kenties toimittajataustansa ansiosta sanavalmis ja huumorintajuinen, mutta syystä tai toisesta joukkoon eksyy myös ei-toivottuja, jonkinlaisesta sovinismistakin kumpuavia töksäytyksiä. Niistä ovat näiden vaalien yhteydessä saaneet osansa ainakin Merja Kyllönen ja Laura Huhtasaari Pitkä kokemus ja työura auttavat siinä, että yleissivistys kestää haastavammatkin tentit.

Näissä vaaleissa tällä yhtälöllä jäädään jumbosijalle. Voi olla, että jossain kohtaa RKP:ssa tulee Carl Haglundia ikävä.

+ pitkä kokemus, huumorintaju ja luontainen karisma. Jää harvoin – tuskin koskaan – sanattomaksi hankalissakaan kysymyksissä

– kärsii arroganteista lausunnoista, jotka suuntautuvat turhan usein naisehdokkaisiin

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.