HYVÄNTEKEVÄISYYS Tamperelainen Anne Lindfors uskaltautui kommentoimaan Brother Christmas -kohua. Hän yllättyi iloisesti saamastaan palautteesta.
Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Lindforsista tuli viime viikolla hetkeksi aikaa some-puheenaihe, kun hän julkaisi oman blogikirjoituksen Brother Christmas-ilmiöstä syntyneen kohun aikaan. Kirjoituksessaan Lindfors pohti avoimesti jopa pelkäävänsä mahdollisesti seuraavaa palautetta.
– Minulla on ollut tällainen teksti mielessä jo pidemmän aikaa. Kohu ajoittui samoihin aikoihin sattumalta, hän sanoo.
Nyt Lindfors on tyytyväinen ratkaisuunsa ja kertoo myös, että palaute oli käytännössä pelkästään kiittävää.
– Siksi se kirjoituksen julkaiseminen hieman jännitti, koska Brother Christmasiin suhtaudutaan niin tunteella. Se on ollut hämmentävääkin, on ollut voimakasta tunnetta puolesta ja toisaalta myös vastaan. Olen erityisen iloinen siitä, että monet ovat kiitelleet palautteessaan että tekstini on auttanut ymmärtämään järjestöjen perustyötä, Lindfors kertoo.
Monelle on tullut uutena asiansa esimerkiksi se, että monet järjestöt operoivat ammattimaiselta pohjalta. Esimerkiksi Pirkanmaan Syöpäyhdistyksellä on yli kymmenen vakituista työntekijää ja 20 000 jäsentä. Lisäksi järjestöllä on yksityinen lääkäriasema sekä säännöllistä yhteistyötä esimerkiksi Taysin kanssa. Taloustilannetta voi Lindforsin mukaan luokitella vakaaksi.
– Lisäksi monet tekevät lahjoituksia yhdistykselle, hän kuvaa.
Apuna ovat myös pitkät perinteet – Syöpäyhdistys näki päivänvalon jo vuonna 1951. Usein tällaisen järjestön toiminta jää kuitenkin suurelta yleisöltä huomaamatta. Henkilöityminen auttaa, ja Lindfors ymmärtää hyvin että ihmiset kaipaavat henkilöitä ja persoonia.
– On helpompi kokea tunteita henkilöä kuin kenties hahmotonta organisaatiota kohtaan.
Lindfors on kiitollinenkin siitä, että hän on työskennellyt nyt kahden vuoden ajan yhteisössä, joka ei tarvitse toimiakseen väen vängällä väännettyä markkinointia. Syöpä on sen verran raju tauti että siihen liittyvät kokemukset yhdistävät ihmisiä ilmankin.
– Koen itse johtajana voimakkaasti sen, että minun pitää onnistua viestinnässä ja herättämään sitä kautta kiinnostusta. Tämän tavoitteen kautta olen erityisen onnellinen, että blogikirjoitukseni on herättänyt paljon keskustelua, Lindfors sanoo.