PALUU Uniklubi herää horroksesta.
Viime vuosituhannen lopussa Negative näytti manserockin uuden suunnan: oli aika nostaa tunteet ja kitarat pintaan ja näyttää riikinkukolta.
Sen kutsun kuuli myös nuori hämeenkyröläisbändi Uniklubi. Yhtye tamperelaistui, löysi kotinsa Music Bar Amadeuksesta ja synnytti singlen.
Vuonna 2004 ilmestynyt Rakkautta ja piikkilankaa nosti nuoret herrat kerrasta huipulle.
Hittibiisistä nimen saanut Uniklubin ensimmäinen albumi ilmestyi saman vuoden keväällä ja johti kuumaan festarikesään 2004. Samana syksynä keikkabussista kaatui ulos monella tapaa miehistynyt orkesteri.
Seuraavina vuosina Uniklubi toimi aktiivisesti ja niitti kunniaa ja mainetta, mutta meikkirockin voima alkoi hälvetä. Vuoden 2011 jälkeen bändin toiminta onkin ollut satunnaista, kokoonpano on muuttunut ja Uniklubin jäsenet ovat viritelleet omia projektejaan.
Viime viikolla ilmestyi vihdoin Uniklubin kuudes albumi Tulennielijä.
– Albumi tuntuu työvoitolta: ei todellakaan uramme helpoin teos, mutta lopputulokseen voidaan olla tyytyväisiä.
– Levy on tyylillisesti ja biisimateriaaliltaan monipuolinen kokonaisuus. Koko orkesterin osallistuminen biisien kirjoittamiseen toi albumille erilaisia näkökulmia rakkauteen ja ihmisyyteen, Uniklubin laulaja Jussi Selo kertoo.
Se, onko kyse enää vain nostalgiasta, vai antaako Uniklubi uusia iskuja ja sävyjä manserockiin, on koettavissa Yo-talolla perjantaina.
Uniklubi Yo-talolla pe 20.4.
uniklubi.net