Länsi-Uudenmaan poliisi tiedottaa petosrikosten määrän noususta Länsi-Uudellamaalla. Yksi nettipetosten ilmentymä ovat rakkauspetokset. Tiedotteen mukaan tyypillinen rakkauspetoksen uhri on yli 40-vuotias nainen, yksinäinen ja aktiivinen sosiaalisen median käyttäjä.
Rikoksen tekijät ovat yleensä erittäin taitavia käsittelemään ihmisiä sekä sosiaalista mediaa. Hyödyksi käytetään ihmisen luonnollista tarvetta löytää seuraa, rakkautta sekä tulevaisuuden toivoa. Tyypillinen ”roolihahmo” rakkauspetoksissa on taustaltaan sotilas, lääkäri, insinööri tai esimerkiksi öljynporauslautalla töissä oleva.
Tämänkaltaiset ammatit mahdollistavat myös erilaiset rajoitteet normaaliin yhteydenpitoon tai asioiden hoitamiseen. Näissä tilanteissa myös nettirakkauden, ihastuksen, apu on välttämätöntä. Roolihahmon kuva on lähes aina internetistä varta vasten etsitty, eli varastettu toisen oikean henkilön identiteetti, kuvan osalta. Kuvassa on luottamusta herättävä komea mies univormussa tai esimerkiksi lääkärin työtakissa, kerrotaan tiedotteessa.
Rahan lainaaminen tai pyytäminen ei ole rakkauspetoksissa ensimmäinen asia. Ensin luodaan henkinen yhteys, ihastutaan ja rakastutaan. Jossain vaiheessa tullaan tilanteeseen, missä apua tarvitaan. Avun tarve voi liittyä esimerkiksi Afganistanissa sodan keskellä oleviin tavaroihin, jotka huijari haluaa siirtää turvaan Suomeen. Onhan hänen tulevaisuutensa kuitenkin Suomessa, nettirakkaan luona. Tai esimerkiksi arvokas lähetys on juuttunut johonkin päin maailmaa ja siihen tarvitaan nettirakkaan apua – öljynporauslautalta kun ei vaan saan asiaa hoidetuksi, saati Afganistanista.
Muita yleisiä syitä rahan tarpeeseen ovat sairaus, läheisen kuolema tai vaikka tullimaksu. Tai sitten varakkaalla, hyvässä ammatissa olevalla miehellä on juuri nyt vaikeuksia hoitaa asioitaan. Jossain tapauksissa on myös ollut kyse siitä, että suuri perintö on tulossa, mutta asioiden hoitaminen vaatii hieman kärsivällisyyttä ja rahaa, tiedote kertoo.
Rahansiirtoja todistellaan myös useissa tapauksissa erittäin taitavasti ja uhri saa nähdäkseen erilaisia dokumentteja viranomaisilta, kuitteja maksetuista asioista tai viestejä esimerkiksi huijaria ”hoitavalta” lääkäriltä.
Rahaa siis huijataan eri verukkeilla, pikkuhiljaa. Summan kasvaessa huijauksen uhri joutuu tilanteeseen, josta ei ole paluuta. Vaikka oma järkikin ehkä epäilee, ovat asiat jo siinä pisteessä, että sen kieltää itseltään. Tällaisissa tapauksissa asioiden kertominen läheisille tai viranomaisille tuntuu ylipääsemättömältä.
Viime vuonna petosrikoksia kirjattiin Länsi-Uudellamaalla 2 718 kappaletta, vuonna 2018 vastaava luku oli 2 458. Nettipetosten osuus vuoden 2019 petosrikoksista oli 1 172, kun se vuotta aiemmin oli 1 038. Kulunut vuosi osoittaa edelleen kasvavaa trendiä, seurantajaksolla 1. tammikuuta–3. maaliskuuta nettipetosten määrä on kasvanut vuoden 2019 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna yli 42 prosenttia.