Tyhjät ja tuuliset kadut pölypyörteiden armoilla. Tämä on näkymä Tampereen keskustassa maaliskuussa.
Lauha ja lumeton talvi on tehnyt jokakeväisestä pölyongelmasta tavanomaista pahemman.
Valtuutettu Juhana Suoniemi (vihr.) teki valtuustokyselyn katupölyhaittojen ehkäisystä viime maanantain kokouksessa.
– Kun tiet kuivuvat, liikenne nostaa renkaiden talven aikana jauhaman pölyn ilmaan aiheuttamaan haittaa terveydelle ja viihtyvyydelle. Ongelma on huomattava koko keskustan alueella, sisäänajoväylillä ja myös joillakin tonttikaduilla, hän perusteli.
Katupölyssä on jäämiä niin autojen jarruista ja renkaista, hiekoitussepelistä kuin esimerkiksi siitepölystäkin. Tällainen cocktail aiheuttaa monia terveyshaittoja, jopa ennenaikaisia kuolemia.
THL:n mukaan pölyävien teiden nopea siivoaminen on avainasemassa haittojen ehkäisyssä. Suoniemen mukaan pelkkä sepelinpoisto ei riitä, vaan tiet pitää myös pestä ja harjata hyvin.
Apulaispormestari Aleksi Jäntti (kok.) vastasi Suoniemen kyselyyn.
– Sepelinpoisto on Tampereella käynnistynyt yleensä huhtikuun alkupuolella. Tänä keväänä sepelinpoistotyöt ovat käynnistyneet kuitenkin jo maaliskuun alkupuolella, yksittäisiä kohteita on puhdistettu jo helmikuussa. Lisäksi helmi-maaliskuun taitteen kuivalla ajanjaksolla suoritettiin pääväylillä pölynsidontaa katupölyhaittojen vähentämiseksi, Jäntti vastasi.
Tampereen kaupunki tiedotti maanantaina, että sepelinpoisto on nyt käynnistynyt täydellä teholla.
Jäntin mukaan sepelinpoisto on nostettu kunnossapidossa tärkeäksi kehityskohteeksi.
– Katujen puhdistus on tyypillisesti kestänyt noin 30 työvuorokautta. Viime vuosina tehtyjen järjestelyjen, kuten urakoinnin järjestäminen ja kalustohankinnat, myötä on muodostunut käsitys, että keruujakson pituutta voidaan lyhentää jopa 5-10 työvuorokaudella kevätkauden olosuhteista riippuen.
Sepeli nostaa tunteita muun muassa polkupyöräilijöiden ja eläintenomistajien parissa, mutta se ei ole katupölyn ainoa syypää.
Aleksi Jäntin mukaan suurin osa katupölystä aiheutuu katupäällysteen kulumisesta, ja sitä taas aiheuttavat ennen kaikkea autojen nastarenkaat.
Suoniemi kysyi, onko Tampereella suunnitelmissa ottaa käyttöön nastarenkaiden rajoituksia keskusta-alueella, ja miten autoilun aiheuttamia terveyshaittoja voisi vähentää.
– Nastarenkaiden käyttörajoituksia ei ainakaan toistaiseksi ole Tampereella suunnitteilla. Keskusta-alueella on varsin alhaiset ajonopeudet, jolloin nastarenkaiden päällysteiden kulumista lisäävä vaikutus verrattaessa nastattomiin renkaisiin ei ole niin kriittistä kuin suuremmilla ajonopeuksilla, Jäntti vastasi.
Autoilun kulkutapaosuuden laskeminen on Tampereen kaupungin tavoitteena pitkällä tähtäimellä.
– Henkilöautoilun kulkutapaosuuden merkittävä vähentäminen vuoteen 2030 mennessä ja kestävien kulkumuotojen osuuden nostaminen nykyisestä noin 53 prosentista 69 prosenttiin on kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelman keskeisiä toimenpiteitä, apulaispormestari kertoo vastauksessaan.
Jäntin mukaan Kestävä Tampere 2030 -ohjelmassa on asetettu tavoite liikenteen päästöjen vähentämiseksi jopa 55 prosentilla vuosina 2015–2030.