Kolumni: Koronan syvin olemus – " Pallukasta työntyvät ulokkeet taas näyttävät joskus suppilovahveroilta"

Tappaessani aikaa hallituksen asettamassa seniorisaarrossa, olen voinut kiireettä tutkailla koronavirusta lähemmin. Tartuntavaaran vuoksi tarkkailen sitä kaksien lasien takaa: välissä on sekä silmälasit että television panssarilasiruutu.

Koska virusta ei paljaalla silmällä erota, näyttävät tv-yhtiöt onneksi ajankohtais- ja uutisohjelmissaan siitä suurennettuja, yksityiskohtaisia värikuvia.

Olen havainnut, että viruksella joko on kameleontin geenejä tai sitä on perunan tapaan monta eri lajiketta, tai kuten koiria, useita eri rotuja. Päättelen sen siitä, että viruksen keskiosa, pallomainen ”keho”, on milloin minkäkin värinen. Hallituksella tosin voi olla salattua tietoa siitä, että väri kertookin pöpön kehitysvaiheista tai mielialasta. Entä jos se viestii meille jotakin aikeistaan värein?

Pallukasta työntyvät ulokkeet taas näyttävät joskus suppilovahveroilta, joskus lihapullaan tökityiltä mausteneilikoilta. Onko kukaan rohjennut maistaa?

Pelottavimmillaan virus on, kun mustuneesta keskiöstä törröttävät sadat tuomiopäivän pasuunat, luoden mielikuvan tieteiselokuvan lähestyvästä maailmanlopusta.

Koska tiede tuntee paremmin auringon koronan kuin viruksen covid-19, aion käyttää karanteeniaikani koronan syvimmän olemuksen ja käytöstapojen selvittämiseen, ellei huonehallitukseni krooninen sarjadraaman tarve aseta ristiretkelleni esteitä.

Jussi Tuominen

kirjoittaja on Amurin reservaatissa seniorisaarrossa elävä kirjoituskoneen kuljettaja

Lisää aiheesta

Lue lisää aiheesta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut