Moni puurtaa nyt kotikonttorilla – Tutkija: "Toivottavasti vanhentunut käsitys etätöistä lusmuiluna vähenee"

Kaisa Paastela

Tällä viikolla suuri osa suomalaisista siirtyi etätöihin – niistäkin, jotka eivät tavallisesti töitä kotona tee.

Vielä ei Helsingin yliopiston työn rajoja tutkivan dosentti Mira Karjalaisen mukaan pysty sanomaan, miten koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne vaikuttaa työelämään pidemmällä tähtäimellä.

– Toivottavasti ainakin vanhentunut käsitys etätöistä lusmuiluna vähenee, sillä tutkimusten mukaan ihmiset ovat etätöissä vähintään yhtä tehokkaita kuin työpaikalla.

Ehkä jopa tehokkaampia kuin avokonttorissa, jossa keskeytyksiä tulee jatkuvasti, mikä Karjalaisen mukaan väistämättä hidastaa työntekoa.

– Ja se ei ole keneltäkään pois, jos kesken etäpäivän pyöräyttää pyykkikoneen.

Toisaalta etätöihin ensi kertaa joutuneen pitää myös nopeasti kasvaa itsensä johtamiseen.

– Itsekuri ei aina kaikilla aikuisillakaan ole kunnossa, ja etätyössä pitää päättää, että teen nyt tämän asian, enkä jotain muuta.

Itsekurin puutetta suurempi ongelma etätyöläisillä on Karjalaisen mukaan kuitenkin se, että työ- ja vapaa-ajan rajat häilyvät.

– Tutkitusti ihminen ei koe tekevänsä työtä, kun hän vastaa illalla työsähköpostiin puhelimesta, vaan raja ylittyy vasta tietokoneen avatessa, Karjalainen vertaa.

– Nyt kun meidät kaikki on niin sanotusti pakotettu etätöihin, niin kannattaa luoda uusia rutiineja siihen, milloin työt alkavat ja päättyvät. Esimerkiksi laittaa työvaatteet päälle aamulla ja lähteä kävelylle päivän päätteeksi.

Joku saattaa pukeutua viimeisen päälle ja meikata videopalaveriin, toinen osallistuu hupparissa.

– Joku saattaa tarvita sen laittautumisen, että tulee olo, että olen asiantunteva ja uskallan sanoa mielipiteeni, Karjalainen huomauttaa.

Ylipäänsä ulkonäkö on tullut työelämässä tärkeämmäksi, eikä etätyö sitä muuta.

– Elämme visuaalista aikaa ja monet tavanomaiset viranomaisetkin esiintyvät nykyään esimerkiksi Youtube-kanavilla. Työpaikkailmoituksissa myös haetaan ”hyviä tyyppejä”, jolloin ulkonäöstä tulee osa pakettia, sanoo Karjalainen.

Työntekijän odotetaan kuvastavan työnantajaa myös ulkonäöllään.

Etätöissä videokokoukset Karjalaisen mukaan toimivat, mikäli porukka tuntee toisiaan edes jonkin verran etukäteen.

– Pitää olla tiettyä sosiaalista liimaa, niin niissä päästään alkuun.

Myös palaverien suunnittelu on tärkeää, sillä suomalaisessa työelämässä pidetään Karjalaisen mukaan aivan liikaa kokouksia, joissa ei edetä mihinkään, eikä päätetä mistään ja lopputulos on hukkaan heitettyä työaikaa.

– Mutta jos jotain hyviä puolia pitää nykytilanteesta etsiä, niin ainakin se, että turha lentely vähenee ja huomataan, että asioita voi tehdä yhtä hyvin videoyhteyden välityksellä, Karjalainen jatkaa.

Hän uskoo, että ulkomaille suuntautuvat työmatkat saattavat koronaeristäytymisen jälkeen vähetä jopa pysyvästi.

Mira Karjalainen työskentelee työelämää tutkivassa WeAll-hankkeessa Helsingin yliopistossa.

Aiheeseen liittyvää

  1. Teetkö etätöitä? Jos sattuu tapaturma, sitä ei ehkä korvatakaan työnantajan vakuutuksesta 10.3.2020 10:19
  2. Jo sadat miehet korjaavat ulkonäköään plastiikkakirurgin pöydällä – Erkki, 55, meni leikkaukseen, jotta pärjäisi työelämän kiihtyvässä kilpailussa 1.11.2019 6:35
  3. Sunnuntaisuomalainen: Geeniperimä näkyy jopa palkassa – tuore tutkimus löysi yhteyden painon ja työpaikan aseman välillä 27.10.2019 12:19

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut