"Mentaalinen Tampereeni on jo kadonnut" – Jussi Halla-aho muistelee Messiä, Sputnikia, Viistokatua ja Tampereen metroa

NÄKÖKULMA Jussi Halla-aho muistaa vanhasta kotikaupungistaan lapsiystävällisen Peltolammin, keskustan rokkibaarit ja Viistokadun.

Petteri Mäkinen

Koen olevani yhä tamperelainen, mutta se Tampere, joka on minun kotikaupunkini, on kadonnut.

Näin pohtii europarlamentaarikko ja Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho, jonka elämässä on edessä ainakin jonkinlainen käännekohta.

Perjantaina 47 vuotta täyttävä Halla-aho on vielä tänä vuonna asunut elämästään yli puolet Tampereella.

Halla-aho muutti Tampereelta 24-vuotiaana opiskelemaan Helsingin yliopistoon vuonna 1995.

– Oma mentaalinen Tampereeni on kadonnut ja sen päälle on lätkitty kuvaan kuulumattomia paikkoja, pohtii Halla-aho.

Lapsuutensa Halla-aho vietti Peltolammilla ja Multisillassa. Yläasteelle hän siirtyi keskustaan Tammerkosken kouluun ja Hatanpään lukioon.

Keskustassa varhaisaikuisuuden maamerkkejä olivat jo edesmenneet I-Klubi, Messi ja Sputnik.

– Tammerkosken koulun ympäristö on säilynyt muuttumattomana, mutta suurin muutos keskustassa on Finlaysonin ja Tampellan tehdasalueiden katoaminen. Eikä Viistokatuakaan enää ole.

– Viistokatu tuntuu olevan hyvin keskeinen osa tamperelaista psykologiaa, kuten oli myös Peltolammille ajaneen linjan 26 pysäkin vieressä Keskustorilla ollut maanalainen vessa, johon turistit ohjattiin Tampereen metroon, naureskelee Halla-aho.

Nostalgiasta huolimatta Halla-aho antaa muutokselle myös tunnustusta. Kaupunkikuva on hänen mukaansa mennyt 1990-luvun jälkeen parempaan suuntaan. Tampereen perussuomalaisten hampaissa ollut ratikkakin saa puoluejohtajalta maltillisemman tuomion.

– Perussuomalaisilla ei ole valtakunnallista kantaa raitiotiehen joukkoliikennemuotona. Suomalaisten julkisten hankintojen perinteet huomioiden siitä tulee kuitenkin todennäköisesti kallis, eikä se toimi. Toivottavasti näin ei kuitenkaan käy.

Halla-ahon läheisin Tampere löytyy kuitenkin Etelä-Tampereelta. Hänen muistikuvissaan Peltolammi ja Multisilta olivat 1970–80-luvuilla luonnonläheisiä ja lapsiystävällisiä kaupunginosia, joissa asui paljon samankaltaisia perheitä.

– Varsinkaan Multsua ei voinut kutsua yläluokkaiseksi asuinalueeksi, mutta silloin rapajuopotkin kävivät töissä.

– Huomasin jokin aika sitten, että lapsuudenkotini on myynnissä. Viiden huoneen ja keittiön kerrostaloasunnon hinta oli selvästi alle 100 000 euroa. Mielestäni se on törkeän halpa hinta.

Halla-ahon mukaan suhtautuminen lähiöasumisen lieveilmiöihin oli takavuosikymmeninä erilaista kuin nyt.

– Moni normaalista järjestyksestä poikkeava asia koettiin elämään kuuluvaksi. Jos joku omituinen tyyppi huuteli metsätien varressa ohikulkijoille, se ei silloin aiheuttanut yleistä paniikkia.

Halla-aho kertoo seuraavansa Tampereen asioita nykyisin korkeintaan sivusilmällä, vaikka identiteetti on säilynyt.

– En minä edelleenkään pysty Tamperetta objektiivisesti arvioimaan. Olen Tampereelta muuton jälkeen kokenut olevani tamperelainen Helsingissä.

Jussi Halla-aho

syntynyt vuonna 1971 Tampereella

lapsuus Peltolammilla ja Multisillassa, yläaste Tammerkosken koulussa, lukio Hatanpään lukiossa, valmistui tarjoilijaksi vuonna 1994

muutti vuonna 1995 opiskelemaan Helsingin yliopistoon venäjää

kansanedustaja 2011–2014, europarlamentaarikko 2014–

Perussuomalaisten puoluejohtaja 2017–

Kommentoi

Mainos: OVV Asuntopalvelut

Asuntokauppaa kotisohvalta käsin

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut