KESKUSTA Lehmukset saavat väistyä kävelykadun tieltä. Maisema-arkkitehti perustelee, miksi uusia puita istutetaan vähemmän kuin puita on nyt.
Tuomiokirkonkadun kävelykatua jatketaan etelään. Samalla keskustassa joudutaan heittämään hyvästit taas yhdelle puurivistölle. Juuri nähtäville tulleesta katusuunnitelmasta käy ilmi, että Tuomiokirkonkadun kaikki vanhat lehmukset aiotaan kaataa.
Tamperelainen ei tavoittanut kaupunginpuutarhuria kommentoimaan puiden kuntoa.
Katuinsinööri Pasi Palmu ei tiedä tarkkaan, missä kunnossa lehmukset ovat. Hän on kuitenkin siinä käsityksessä, etteivät ne kestä kadun myllertämistä.
Tuomiokirkonkadun maisemasuunnittelusta vastaa Maisemasuunnittelu Hemgård. Aloite puiden kaatamisesta ei ole kuitenkaan peräisin Hemgårdilta, vaan kaupungilta.
Verkatehtaankadun ja Otavalankadun välissä kasvaa nyt kuusi lehmusta, ja ne on tarkoitus korvata neljällä vaahteralla. Maisema-arkkitehti MARK Gretel Hemgård kertoo, että Tuomiokadun kävelykatuosuudesta tulee vaikuttavampi, jos puita on vähemmän.
– Olen mieltynyt 50- ja 60-luvun katutilasommitteluun, jossa puilla on suuri merkitys. Mutta toisaalta, joskus yksi yksittäinen puu on kauniimpi kuin puurivi.
Tuomiokirkonkadun lehmukset kasvavat nyt tasavälein. Uudessa suunnitelmassa puut on rytmitelty niin, etteivät välit mene tasan.
– En halunnut, että puurivi jakaa tilan siten, että niiden taakse muodostuu ikään kuin jalkakäytävä. Yhtenäinen puurivi voi myös tehdä tilasta tunnelimaisen, Hemgård perustelee.
Hemgård muistuttaa, että Tuomiokirkonkatu on molemmista päistään kapeampi kuin keskikohta. Puiden rytmittämisellä luodaan avarampaa tilaa Tuomiokirkonkadun keskivaiheille.
Uusiksi puiksi on valittu vaahterat kirvaongelman välttämiseksi.
– Lehmuksissa viihtyvät kirvat sotkevat puun alla olevan tilan tahmeaksi. Tahmaisuus on epämiellyttävää, jos katua ei pestä. Vaahteroissa tällaista ongelmaa ei ole. Lisäksi vaahteroissa on kaunis syysväri.
Lehmusten kaataminen on jo herättänyt vastustusta. Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Jaakko Stenhäll toivoo Tampereen katusuunnitelmiin suuntausta, jossa olemassaolevat puut säilytetään aina, kun se on mahdollista.
– Vanha puu tuo merkittävästi enemmän vihreää katukuvaan kuin uudet, nuoret puut. Uusissa katusuunnitelmissa toteutettavaa kaupunkivihreää tulee verrata aina siihen tilanteeseen, jossa katutilaa hallitsevat suuret vanhat puut, hän sanoo.