Vain 3 prosenttia suomalaisista ei hyödy verovaroin maksetusta hyvinvoinnista – katso keitä he ovat

Jari Pietiläinen

Ehdoton valtaosa suomalaisista hyötyy verovaroilla maksetuista hyvinvointipalveluista. Esimerkiksi koulutuksen, terveydenhuollon, lasten varhaiskasvatuksen ja kunnallisten kotihoitopalveluiden järjestämiseen kuluu noin 40 prosenttia julkisista kulutusmenoista.

Loput menoista kulutetaan sosiaaliturvan rahoittamiseen, hallintoon ja kollektiivisiin palveluihin kuten vesi- ja jätehuoltoon, tiestöön, poliisiin, puolustusvoimiin ja pelastustoimeen.

Jos et tarvitse mitään noista palveluista, kotitaloutesi kuuluu siihen pieneen, vajaan kolmen prosentin joukkoon, joka ei ole vuoden mittaan saanut hyötyä verovaroista. Asia käy ilmi Tilastokeskuksen tuoreesta katsauksesta.

Kotitalouksille koitui rahallista etuutta julkisten hyvinvointipalvelujen käytöstä keskimäärin 7 100 euroa vuonna 2016.

Eniten kotitaloudet saivat veroeuroilleen vastinetta ilmaisesta koulutuksesta, keskimäärin 3 300 euroa, ja terveydenhoidosta, lähes 2 900 euroa kotitaloutta kohti.

Hyvinvointipalvelujen tulonjakovaikutuksen ajatellaan yleensä olevan jossain määrin tuloeroja tasaava esimerkiksi siksi, että vähävaraiset sairastavat enemmän. Suomessa palveluja hyödynnetään euromääräisesti suhteellisen tasaisesti eri tuloluokissa, ylin tuloviidennes jonkin verran vähemmän.

Kun käytettyjen hyvinvointipalvelujen arvo suhteutetaan kotitalouden muihin kulutusmenoihin, erot tulevat selvemmiksi. Pienituloiselle palvelujen maksaminen kokonaan itse tarkoittaisi lähes kolmanneksen lisäystä kulutusmenoihin.

Ylimmällä tuloviidenneksellä menot kasvaisivat 10 prosenttia. Keskimäärin kulutusmenojen lisäys olisi noin 20 prosenttia.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.