Huijarit käyttävät nyt uusvanhaa konstia – ”Se kiinnittää enemmän huomiota kuin sähköposti”

Netissä huijataan monin tavoin. Jos tarjous vaikuttaa liian hyvältä, se ei todennäköisesti ole totta. Kukaan ei jaa ilmaisia eikä edes euron puhelimia. F-Secure

Petri Lyy

Huijausviestit leviävät yhä useammin tekstareina kuin sähköpostin välityksellä.

– Sähköpostiin tulee nykyisin niin paljon kaikenlaista, että tavallinen tekstiviesti kiinnittää enemmän huomiota, ja tämän myös huijarit ovat huomanneet, sanoo tietoturva-asiantuntija Anssi Korpilaakso F-Securelta.

Huijaustekstarin lähettäjä ei piittaa markkinointikielloista. Tekstari voi myös kilahtaa puhelimeen, vaikka numero ei olisi julkinen.

– Huijausviestiin voi myös törmätä myös Instagramia tai Facebookia selatessa, Korpilaakso huomauttaa.

Vaikka näiden palveluiden tuottajat ovat tarkkoja jakamastaan sisällöstä, huijauskampanjat ovat usein niin lyhyitä ettei niihin ehditä puuttua.

Yleisohjeena Korpilaakso sanoo:

– Jos tarjous vaikuttaa liian hyvältä, luultavimmin se ei ole totta. Ei kukaan jaa netissä ilmaisia eikä edes euron puhelimia.

– Viesti kannattaa poistaa eikä klikata siinä olevia linkkejä.

Jos esimerkiksi Netflixin nimissä tullut viesti kuitenkin jää vaivaamaan, Korpilaakso neuvoo menemään suoraan Netflixin nettisivuille ja tarkistamaan sieltä, pitääkö käyttäjätunnuksille todella tehdä jotakin.

Mikäli huijausviestin kuitenkin avaa ja toimii sen pyytämällä tavalla, kannattaa kiinnittää huomiota sähköpostiosoitteisiin ja linkkeihin.

– Jos ne ovat ihan puuta heinää, hälytyskellojen pitäisi viimeistään soida.

Huijausviesteissä ei Korpilaakson mukaan välttämättä ole viruksia tai haittaohjelmia.

– Viestien lähettäjät eivät ole kiinnostuneet koneella tai puhelimessa olevista tiedoista, vaan käyttäjän päässä olevista tiedoista.

Lähettäjät yrittävät saada vastaanottajan tilausansaan tai kalastella luottokorttitietoja.

– Euron puhelimen hinta voi todellisuudessa olla vaikkapa 79 euroa kuukaudessa, ja jos ei tarkasti seuraa luottokorttilaskuaan, maksu voi ehtiä juosta pitkänkin aikaa, Korpilaakso mainitsee.

Vaikka juuri tällaista ansaa ei olisikaan, maksukortin tiedot päätyvät joka tapauksessa vääriin käsiin. Korpilaakso käyttää toiminnasta termiä phishing.

Se, että huijausviestit ovat entistä uskottavampia aitoine logoineen ja yhä virheettömämmällä suomella laadittuja, kertoo Korpilaakson mielestä vain toiminnan ammattimaisuudesta.

– Porukassa voi olla mukana joku suomalainen, joka osaa tarkistaa kieliasun. Huijarit voivat käyttää myös käännöstoimistoja.

Toiminta on myös ilmeisen kannattavaa.

– Jos lähettää 10 000 tekstiviestiä, kyllä siinä olevaa linkkiä huomattavan isolla prosentilla Suomessakin klikataan.

Viesteiltä ei voi säästyä, mutta sivustot, joille ne johdattelevat, ovat vältettävissä esimerkiksi F-Securen tarjoamilla palveluilla. Mikäli nettiosoitteen tiedetään olevan huijaussivusto, puhelimen tai pöytäkoneen selain ei pääse eteenpäin.

Huijausviestejä liikkuu Korpilaakson mukaan kaiken aikaa, tosin kausivaihteluitakin esiintyy.

– Esimerkiksi joulun lähestyessä huijausyrityksillä on tapana yleistyä, hän mainitsee.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.