Tutkija kumoaa myytin sairaanhoitajista – "Aivokuorma kasvaa entisestään"

TYÖELÄMÄ Aivojen kuormitusta voi keventää myös asennetta viilaamalla.

Aivokuorman vähentäminen on tärkeää niin työn sujuvuudelle kuin potilas- ja asiakasturvallisuudelle ja työhyvinvoinnillekin. Johanna Erjonsalo

Teija Varis

Sairaanhoitajien ja lääkärien henkinen kuormittuminen työssä puhuttaa jatkuvasti alalla työskenteleviä.

Työterveyslaitoksen johtavan tutkijan Virpi Kalakosken mukaan aivotyöllä tarkoitetaan niitä työtehtäviä, joissa pitää huomata ja muistaa asioita, tehdä päätöksiä, ratkoa ongelmia, käsitellä kielellistä tietoa, kirjoittaa ja lukea, seurata keskustelua.

– Aivotyö on kaikkea sitä, mitä kutsutaan kognitiiviseksi työksi tai tiedolla työskentelyksi, Kalakoski tiivistää.

Hän tähdentää, että aivotyötä on ollut hoitajien ja lääkärien työssä aina, mutta työn murroksen vuoksi vaatimuksia tulee kaiken aikaa lisää. Ne lisäävät aivokuormaa entisestään.

Kalakosken mukaan sairaanhoitoalaan liittyy joitakin vanhentuneita käsityksiä. Yksi yleinen on, että sairaanhoitajien työ on ainoastaan perushoitoa ja hoivaamista. Se ei enää pidä paikkaansa.

– Suuri osa hoitajien työajasta menee potilasta koskevan tiedon ja tutkimusten pyörittelyyn.

Työhön on tullut myös uusia vastuita ja tehtäviä sekä uutta teknologiaa, jonka opetteluun menee aikaa.

– On uusia mittauslaitteita, mutta onko niiden opetteluun ja haltuunottoon varattu riittävästi aikaa? Millä ajalla niihin perehdytään, työn lomassa vai joudutaanko venyttämään työpäivää, Kalakoski kysyy.

Toisaalta uudet laitteet tuovat myös helpotusta työhön.

– Esimerkiksi kiertokärryt, joissa kuljetetaan potilaan tietoja, voivat helpottaa työtä, kun ei tarvitse lähteä juoksemaan ja tarkistamaan tietoja.

Lääkärien työ on aina ollut vaativaa aivotyötä, mutta nykyään korostuvat tietojärjestelmiin liittyvät hankaluudet. Ne syövät aikaa potilastyöstä. Myös tiedon määrä on lisääntynyt valtavasti.

– On tullut uusia diagnooseja, lääkkeitä ja tapoja hoitaa ihmisiä. Tietotulvan kanssa selviäminen kuormittaa aivoja.

Aivoja kuormittavat myös jatkuvat häiriöt, sillä pääsääntöisesti alalla työskennellään hälyssä, jossa on puhetta ja liikettä, melua ja tapahtumaa.

– Häiriöt koetaan hyvin kuormittavina, Kalakoski sanoo.

Siksi hänestä on tärkeä pohtia, millaisin vaikkapa tilankäytöllisin ratkaisuin kuormaa voisi vähentää.

– Mihin voisi vetäytyä silloin, kun työ vaatii enemmän keskittymistä? Ellei ratkaisu löydy tilan jakamisella, voisiko kuulosuojaimet ottaa käyttöön? Se toimisi samalla merkkinä muille, että nyt henkilö tarvitsee häiriöttömän hetken, Kalakoski miettii.

Hän tietää, että myös jatkuvat keskeytykset koetaan kuormittavana.

– Helpotusta voisi hakea miettimällä, onko asioita, mitä hoitaja voi kerätä ennen kuin menee kysymään niihin neuvoa lääkäriltä. Tai onko mahdollista sopia aika, jolloin lääkäri konsultoi hoitajia? Tai voiko hoitaja laittaa kysymyksiä lääkärille sähköisesti ja lääkäri vastata niihin siten, että potilastyö ei keskeydy?

Monet ratkaisut ovat Kalakosken mukaan sinänsä yksinkertaisia.

– Mutta ne vaativat, että ensin keskustellaan, mistä sitä kitkaa työhön tulee, hän lisää.

Aivokuormaa voidaan vähentää Kalakosken mukaan konkreettisin keinoin, mutta myös asennetta viilaamalla.

– Sen sijaan, että keskitytään vain omaan työhön ja omaan tapaan tehdä, yritetään nähdä asia kokonaisuutena ja pyrkiä siihen, että koko työyhteisön olisi parempi tehdä työtä. Että jokaisen työ sujuvoituisi ja kuormittaisi vähemmän, hän summaa.

Työterveyslaitoksen syyskuussa alkaneessa Aivotyö toimivaksi hoitotyössä -kampanjassa hoitajien ja lääkärien aivokuorman vähentäminen nähdään tärkeäksi työn sujuvuuden kannalta sekä potilas- ja asiakasturvallisuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseksi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.