KENGÄTTÖMYYS Uusissa kouluissa liikutaan yhä useammin sukkasillaan.
Päiväkodeissa sukkasillaan oleminen on tuiki tavallista. Nyt kengättömyys leviää myös kouluihin.
Tampereella on jo useampikin ”sukkakoulu”. Muun muassa Vehmaisten ja Tesoman kouluissa liikutaan sisällä joko sukkasillaan tai sisätossuissa. Etelä-Hervannan koulun väistötiloissa liikutaan niin ikään ilman ulkokenkiä.
Tampereen kaupungilla ei ole tehty sellaista päätöstä, että kaikki uudet koulurakennukset ovat kengättömiä.
– Mitään kategorista päätöstä ei ole tehty, vaan kengättömyyttä pohditaan aina suunnitteluvaiheessa. Kengättömyys on kuitenkin yleinen suuntaus kouluissa, ja kengättömiä kouluja rakennetaan yhä enemmän, koillisen, kaakkoisen ja eteläisen palvelualueen vastaava rehtori Ville Raatikainen kertoo.
Kengättömyys ei ole poissuljettua myöskään vanhoissa koulurakennuksissa. Raatikainen kertoo, että esimerkiksi Lielahden koulun kolmannesta kerroksessa sovelletaan kengättömyyttä.
Seuraavat tamperelaiset sukkakoulut ovat Vuoreksen yläkoulu ja Olkahisten koulu.
Olkahisten koulun hankearkkitehti Jarmo Viljakka kertoo, että koulujen kengättömyydellä on paljon etuja.
– Sisätiloihin kertyvän hiekan ja tomun määrä vähenee huomattavasti, mikä vähentää ylläpitokustannuksia. Myös lattiamateriaalit pysyvät paremmassa kunnossa, kun kenkien pohjissa ei kulkeudu käytäviin sepeliä.
Sukkakoulun vaatimukset on otettava huomioon jo suunnitteluvaiheessa.
– Kenkäeteiset on mitoitettava riittävän isoiksi.
Opetushallituksen yliarkkitehti Reino Tapaninen kertoo, että sukkakoulut yleistyvät Suomessa kovaa vauhtia. Hän arvelee, että kengättömiä kouluja voi olla Suomessa jo sata tai jopa enemmänkin.
Monet syyt puhuvat sukkakoulujen puolesta.
– Viihtyisyys on yksi tärkeä asia. Kengättömyyden ansiosta tiloissa voidaan käyttää esimerkiksi erilaisia tekstiilimattoja. Kengättömyydellä on vaikutusta myös äänimaailmaan etenkin avoimissa oppimisympäristöissä, Tapaninen kertoo.
Sukkakouluja on myös maailmalla.
– Ensimmäisenä mieleeni tulee Japani, missä kengät riisutaan jopa virastoissa. Siellä on aivan normaalia, että koululaiset vaihtavat ulkokengät sisäkenkiin, Tapaninen kertoo.
Suomessa sukkakouluista on vasta vähän kokemuksia.
– Ainakaan minun korviini asti ei ole kantautunut huonoa palautetta eli uskoisin, että muutos on tapahtunut varsin sulavasti.