Suomeen on tullut uusia kansainvälisiä rikollisjengejä. Tällaisia ovat esimerkiksi Hollannista tullut No Surrender, Thaimaasta tullut Shark Rider MC ja Venäjältä tullut RMI
– Suomeen on rantautunut Yön susien alajengi RMI (Russian Motorcyclists International). Jäsenet eivät ole Suomessa Yön susien vaan nimenomaan RMI:n jäseniä, Keskusrikospoliisin (KRP) rikosylikomisario Christer Ahlgren kertoo.
RMI:n tulo Suomeen on hänen mukaansa osa eurooppalaista kehitystä. Ryhmä on laajentumassa myös Sveitsiin, Itävaltaan, Saksaan, Ranskaan ja Romaniaan.
RMI ei ole vielä asettunut Suomessa millekään tietylle paikkakunnalle, vaan sen vajaat kymmenen jäsentä asuvat ympäri eteläistä Suomea.
– Todennäköisesti RMI pyrkii vakiinnuttamaan asemansa ja laajentamaan toimintaansa, Ahlgren ennakoi.
Trendinä on nyt, että järjestäytynyt rikollisuus kansainvälistyy. Suomessa jo olevat rikolliset ryhmät pyrkivät laajentumaan ja ulkomaiset ryhmät yrittävät saada jalansijaa.
KRP varoittaa, että uudet jengit tuovat mukanaan entistä väkivaltaisemman rikollisuuskulttuurin. Uusien ryhmien myötä on odotettavissa, että myös rikollisjengien kilpailu reviireistä kiristyy.
– Arviomme mukaan se aiheuttaa uhkailua, kiristystä, jännitteitä ja väkivaltaa, ja otteet kovenevat. Kentällä partiot takavarikoivat aseita jo nyt lähes päivittäin, ja kotietsinnöissä niitä löytyy lisää. Viime vuonna poliisi takavarikoi pelkästään yhden rikollisjärjestön jäseniltä 80 laitonta asetta, joukossa useita sarjatuliaseita, Ahlgren kertoo.
Jengit pyrkivät muodostamaan osastoja erityisesti rikollisen logistiikan kannalta hyödyllisille alueille.
– Yritystoiminnan rooli rikoksenteossa vahvistuu. Lähes jokaisella rikollisjengiläisellä on yritys, monella useampikin. He yrittävät piilottaa tai kierrättää rikoshyötyä bulvaanien avulla. Rikollisjärjestöt ovat aktiivisesti mukana esimerkiksi rakennus-, turvallisuus- ja ravintola-alalla, erityisesti yöelämässä. Tavoitteena on verkostoitua ja kasvattaa liiketoimintaa sekä sekoittaa laillista ja laitonta rahaa, Ahlgren arvioi.
Turvallisuuden ylläpitämisessä tulee poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan ajatella nyt laajasti: myös muiden kuin poliisin toiminnalla voi olla vaikutusta yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen.
– Tämä voi konkretisoitua esimerkiksi tarjouskilpailuissa, joihin osallistuu järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkennässä olevia toimijoita. Hallinnollisillakin päätöksillä voidaan vaikuttaa, Kolehmainen herättelee.
Konkreettinen työkalu tähän on poliisin julkaisema käsikirja Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta Se on vapaasti luettavissa netissä.
Keskeistä on viranomaisten mukaan panostaa nyt riittävästi nousevien rikosilmiöiden tunnistamiseen ja ehkäisevään toimintaan. Poliisihallituksen rikostorjunnan päällikön, poliisiylitarkastaja Heikki Lausmaan mukaan perinteisemmän poliisityön ohella käynnissä on hankkeita, joiden tavoitteena on heikentää järjestäytyneen rikollisuuden toimintaedellytyksiä.
– Tiiviillä viranomaisyhteistyöllä pyritään varmistamaan, ettei järjestäytynyt rikollisuus pääse hyödyntämään yhteiskunnan laillisia rakenteita, hän sanoo.
Suomessa oli vuosituhannen vaihteessa vain kolme vakiintunutta tunnuksellista järjestäytyneen rikollisuuden organisaatiota ja kahdeksan osastoa. Nyt organisaatioita on KRP:n mukaan seitsemän ja osastoja jopa 75.
Tuoreen uhka-arvion mukaan järjestäytynyt rikollisuus on kasvussa koko Euroopassa. Vuodesta 2012 vuoteen 2017 niiden määrä on kasvanut 3 600:sta yli 5 000 ryhmään, eli lähes 40 prosenttia.