Teatteriarvio: Huikeaa Dostojevskia Teatterimontussa

Muistelmia kuolleesta talosta kertoo kirjailija Fjodor Dostojevskin vaikeista ajoista karkotettuna Siperiaan. Hän pelastui täpärästi teloitukselta, mutta raskasta oli pakkotyölaitoksessakin. Kova pakkanen ja viima tuntuu katsomossakin litistettyjen pahvilaatikoiden ja savukoneen avulla.

Näytelmä alkaa jo yläaulasta, jossa Dostojevski paljastaa tuntojaan.

Katsomoon siirryttäessä yleisöä kehotetaan jättämään aivot narikkaan. Valppaana kannattaa kyllä olla.

Koko työryhmä on Tampereen yliopiston teatterityön tutkinto-ohjelman Nätyn ja Helsingin Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun dramaturgian-, ohjauksen-, näyttelijäntaiteen-, ja valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelman kolmannen vuoden opiskelijoita. Ja millaisia! Katsoja ei voi kuin ihailla nuorten taitoa ja heittäytymistä.

OhjaajaEsa-Matti Smolander ehti näyttää taitojaan jo ennen Teakin ohjaajalinjalle pääsyä. Hän on näytellyt muun muassa Meriteatterissa, ollut perustamassa Suomen taiteellista metsäteatteria ja ohjannut sille Tsehovin Vanja-enon 2103 ja Kolme sisarta 2014 sekä Dostojevkskin Karamazovin veljekset 2015.

Karamazovin veljekset on yksi hienoimpia näkemiäni esityksiä. Se oli tehty Outokummun vanhaan kaivokseen ja kesti viisi tuntia. Yleisöä liikutettiin eri tiloihin ja välillä syötiin.

Samoja ideoita Smolander on käyttänyt nytkin, mutta uudella raikkaalla tavalla. Katsomosta siirrytään joulun juhlapöytiin syömään borts-keittoa, jota valmistetaan katsojien edessä. Sitä ryydittää monologi, jossa kerrotaan lapsuuden jouluista ja kauneimmasta joululaulusta. Petri Laaksosen ”Joulu on taas... pääskööt vangit vankiloistaan” istuu hetkeen.

Yllätykset jatkuvat ja katsojat viedään pieniin pahvilaatikoista kyhättyihin koppeihin, joissa kuullaan näyttelijän kertoma lapsuuden pelottava susitarina.

Lattiakin aukeaa ja sieltä löytyy arkku. Siiri Angerkoski palaa näyttelemään iäti haaveilemaansa Tsehovin Lokin Ninaa.

Kaiken annettuaan näyttelijät pukeutuvat kiireellä juhla-asuihin ja poseeraavat hetken kuin luokkakuvassa. Kolmen vuoden yhteinen opiskelutaival on takana, nyt juhlitaan kandidaatin tutkintoa. Yläaulassa juhlat jatkuvat poreilevien juomien parissa.